Meindert Hobbema oli alankomaalainen maisemamaalari, joka kapinoi aikansa populistisia genremaalareita vastaan. Näin avomaalari liittyi tunnettujen maanmiestensä ja maalareiden Aelbert Cuypin, Jacob van Ruisdaelin ja Salomon van Ruisdaelin joukkoon. Nykyään Hobbemaa pidetään ennen kaikkea hollantilaisen barokin merkittävänä hahmona. Ensimmäinen kirjallinen maininta nykyisin suuresti arvostetusta taiteilijasta on kuitenkin vasta hollantilaisessa tietosanakirjassa vuodelta 1751, vaikka hänellä oli jo 1600-luvun puolivälissä runsas tuotanto. Hobbeman tyypillisissä maisemissa on pensasaidat, lammet ja metsät. Yksi hänen suosikkimotiiveistaan ovat myllyt. Todennäköisesti monet hänen teoksistaan ovat syntyneet Alankomaiden ja Länsi-Venäjän rajalla ja Ala-Reinin luonnon helmassa.
Hän syntyi Meyndert Lubbertszina Amsterdamissa vuonna 1638 ja käytti tuntemattomista syistä vuodesta 1660 lähtien sukunimeä Hobbema. Samoihin aikoihin hän sai taiteellisen koulutuksen kotikaupungissaan taidemaalari Jacob van Ruisdaelin työpajassa. Ruisdaelin vaikutus näkyy erityisen selvästi Hobbeman vuoden 1660 jälkeisissä maalauksissa, sillä varhaisemmille töille on ominaista paljon vaaleampi ja hillitympi paletti. Hobbema oli koko elämänsä ajan läheisessä ystävyydessä opettajansa Ruisdaelin kanssa, jonka hän jopa nimitti bestmaniksi häissään. Hobbema avioitui 35-vuotiaana Eeltien Vinckin kanssa. Hän hyötyi tästä liitosta tuottoisalla ammattiasemalla, sillä Vinck oli ollut Amsterdamin myöhemmän pormestarin lastenhoitaja. Hobbeman ammatilliset velvollisuudet Amsterdamin viini- ja öljyteollisuuden hallintovirkamiehenä saivat hänet kuitenkin laiminlyömään taidemaalarin työt. Se, kuinka monta teosta todella on peräisin hänen kädestään, vaihtelee taidehistorioitsijasta toiseen. Monet määritteistä ovat pelkkiä arvailuja. Sekä hollantilaisen maalaustyyli että aiheet olivat laajalle levinneitä. Pääsääntöisesti 500 alkuperäiskappaletta, jotka ovat säilyneet nykypäivään asti, voivat olla Hobbeman itsensä tekemiä. Muut teokset saattavat olla kopioita 1800-luvun lopulta, jolloin Hobberman naturalistinen tyyli oli jälleen muodissa. On myös todennäköistä, että Hobbema käytti työpajassaan apulaisia, jotka maalasivat maalausten yksittäisiä alueita hänen valvonnassaan ja ennalta valmistettujen sävellysten mukaisesti. Lisäksi 1600-luvulla maisemamaalareiden keskuudessa oli yleistä palkata niin sanottuja staffage-maalareita. Nämä taidemaalarit olivat yksin vastuussa pienten ihmisten sijoittamisesta maisemamaalauksiin. Hobbemalla näyttää olleen vain vaatimaton vaikutus aikansa taidekenttään. Nykyään hänen maalauksensa kuuluvat kuitenkin hollantilaisen myöhäisrealismin parhaimmistoon. Köyhä ja yksinäinen (hänen vaimonsa ja viisi lastaan kuolivat ennen häntä) Hobbema haudattiin köyhän hautaan Amsterdamissa 71-vuotiaana.
Meindert Hobbema oli alankomaalainen maisemamaalari, joka kapinoi aikansa populistisia genremaalareita vastaan. Näin avomaalari liittyi tunnettujen maanmiestensä ja maalareiden Aelbert Cuypin, Jacob van Ruisdaelin ja Salomon van Ruisdaelin joukkoon. Nykyään Hobbemaa pidetään ennen kaikkea hollantilaisen barokin merkittävänä hahmona. Ensimmäinen kirjallinen maininta nykyisin suuresti arvostetusta taiteilijasta on kuitenkin vasta hollantilaisessa tietosanakirjassa vuodelta 1751, vaikka hänellä oli jo 1600-luvun puolivälissä runsas tuotanto. Hobbeman tyypillisissä maisemissa on pensasaidat, lammet ja metsät. Yksi hänen suosikkimotiiveistaan ovat myllyt. Todennäköisesti monet hänen teoksistaan ovat syntyneet Alankomaiden ja Länsi-Venäjän rajalla ja Ala-Reinin luonnon helmassa.
Hän syntyi Meyndert Lubbertszina Amsterdamissa vuonna 1638 ja käytti tuntemattomista syistä vuodesta 1660 lähtien sukunimeä Hobbema. Samoihin aikoihin hän sai taiteellisen koulutuksen kotikaupungissaan taidemaalari Jacob van Ruisdaelin työpajassa. Ruisdaelin vaikutus näkyy erityisen selvästi Hobbeman vuoden 1660 jälkeisissä maalauksissa, sillä varhaisemmille töille on ominaista paljon vaaleampi ja hillitympi paletti. Hobbema oli koko elämänsä ajan läheisessä ystävyydessä opettajansa Ruisdaelin kanssa, jonka hän jopa nimitti bestmaniksi häissään. Hobbema avioitui 35-vuotiaana Eeltien Vinckin kanssa. Hän hyötyi tästä liitosta tuottoisalla ammattiasemalla, sillä Vinck oli ollut Amsterdamin myöhemmän pormestarin lastenhoitaja. Hobbeman ammatilliset velvollisuudet Amsterdamin viini- ja öljyteollisuuden hallintovirkamiehenä saivat hänet kuitenkin laiminlyömään taidemaalarin työt. Se, kuinka monta teosta todella on peräisin hänen kädestään, vaihtelee taidehistorioitsijasta toiseen. Monet määritteistä ovat pelkkiä arvailuja. Sekä hollantilaisen maalaustyyli että aiheet olivat laajalle levinneitä. Pääsääntöisesti 500 alkuperäiskappaletta, jotka ovat säilyneet nykypäivään asti, voivat olla Hobbeman itsensä tekemiä. Muut teokset saattavat olla kopioita 1800-luvun lopulta, jolloin Hobberman naturalistinen tyyli oli jälleen muodissa. On myös todennäköistä, että Hobbema käytti työpajassaan apulaisia, jotka maalasivat maalausten yksittäisiä alueita hänen valvonnassaan ja ennalta valmistettujen sävellysten mukaisesti. Lisäksi 1600-luvulla maisemamaalareiden keskuudessa oli yleistä palkata niin sanottuja staffage-maalareita. Nämä taidemaalarit olivat yksin vastuussa pienten ihmisten sijoittamisesta maisemamaalauksiin. Hobbemalla näyttää olleen vain vaatimaton vaikutus aikansa taidekenttään. Nykyään hänen maalauksensa kuuluvat kuitenkin hollantilaisen myöhäisrealismin parhaimmistoon. Köyhä ja yksinäinen (hänen vaimonsa ja viisi lastaan kuolivat ennen häntä) Hobbema haudattiin köyhän hautaan Amsterdamissa 71-vuotiaana.
Sivu 1 / 1