Albert Robida

Albert Robida (1848-1926) ei ollut tunnettu vain piirtäjänä, maalarina ja karikatyyrimaalarina. Hän teki itselleen mainetta myös kirjailijana ja toimittajana. Koulun jälkeen hän alkoi opiskella lakia. Oikeastaan hän halusi tulla notaariksi. Mutta opiskelu ei voinut innostaa häntä niin kunnolla. Hän löysi piirtämisen itselleen ja käytti paljon aikaa ja energiaa juuri löytämäänsä harrastukseen. Ei kestänyt kauan, ennen kuin hän pystyi julkaisemaan ensimmäiset piirroksensa. Vuonna 1866 hänen ensimmäinen piirroksensa julkaistiin Le Journal amusant -lehdessä. Seuraavina vuosina Robida julkaisi lisää teoksia eri medioissa. Hänen piirustustensa julkaiseminen suosituissa pariisilaisissa aikakauslehdissä "Chronique illustrée" ja "Le Pollichinelle" vauhditti hänen uraansa. Aikanaan syntyi halu julkaista omaa lehteä. Vuonna 1880 hän toteutti tämän jännittävän hankkeen yhdessä kustantaja George Decaux'n kanssa. Näiden kahden yhteinen hanke ilmestyi nimellä "La Caricature". Albert Robida toimitti lehteä lähes kaksitoista vuotta. La Caricature -lehden ansiosta lukuisten karikatyyrikuvittajien, humorististen kuvittajien ja kirjailijoiden teokset tulivat laajalle yleisölle tutuiksi. Albert Robida ei ollut vain vertaansa vailla oleva piirtäjä ja karikatyyrimies. Hänellä oli myös taito löytää uusia ja lupaavia kykyjä.

Robidan monipuoliset kyvyt näkyvät hänen projekteissaan. Oman lehden julkaisemisen lisäksi hän tuotti karikatyyrejä, kuvitettuja historiallisia teoksia, matkaoppaita ja kirjallisuuden klassikoita, muun muassa Shakespearen, Balzacin ja Cervantesin teoksia. Nykyään Robida tunnetaan myös kirjoittamisestaan. Hän kirjoitti sarjan kirjoja, jotka voidaan luokitella tieteiskirjallisuuden varhaiseen genreen. Tutkimusten mukaan Robidaa verrataan usein Jules Verneen. Vernesiä pidetään yhtenä tieteiskirjallisuuden perustajista. Molempien kirjoittajien teokset eroavat kuitenkin toisistaan. Vernes kuvaa maagisesti uusien keksintöjen seikkailullisuutta, kun taas Robida suhtautuu niihin asiallisemmin ja selvemmin osana porvarillista arkea. Hän keskittyy enemmän keksintöjen ja innovaatioiden aiheuttamiin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin ja mullistuksiin. Aikansa edelläkävijänä hän käsitteli myöhempää yhteiskunnallista kehitystä, kuten naisten tasa-arvoa tai ympäristön saastumisen vaikutuksia. Sarjakuvassaan "La Guerre au vingtième siècle, campagne de Jujubie" (La Guerre au vingtième siècle, campagne de Jujubie) (1869) hän käsitteli seuraavan vuosisadan sotaisia selkkauksia, joita käytiin kemiallisilla taisteluaineilla ja raketeilla. Hän oli myös huolissaan nykyaikaisesta mediateknologiasta ja sen vaikutuksesta yhteiskuntaan. Hän ennusti monien myöhempien kehityskulkujen pääpiirteet. Hänen tulevaisuudennäkemyksensä oli läpikotaisin dystooppinen. Vuonna 1919 hän kommentoi tulevaa kehitystä: Ihmiset elävät koneistuneessa ja hektisessä maailmassa tietämättä, miltä lepo ja yksinäisyys tuntuvat. Yhteenvetona voidaan todeta, että Albert Robida oli aikansa tarkkailija, analyytikko ja suunnannäyttäjä, joka jätti jälkeensä monipuolisen ja arvokkaan elämäntyön.