1800-luvun loppupuolella Tanskan pohjoisimpaan osaan kehittyi taiteilijasiirtokunta. Skagenissa Jyllannissa kesäpäivät olivat pitkiä ja täynnä ainutlaatuista valoa. Melkein magneettisesti lähes koskematon maa veti tanskalaisia maalareita suurkaupungeista puoleensa. Michael Anker oli yksi ensimmäisistä, joka täytti pienen kalastajakylän taiteellisella elämällä. Paikallista majataloa pyöritti tuolloin Brøndumin perhe. Majatalon isännät ottivat saapuvat taiteilijat avosylin vastaan. Pariskunnan tytär oli Anna Kristine Brøndum. Anna oli ihastunut taiteelliseen ympäristöön, ja säännöllisen yhteydenpidon myötä tuolloin 15-vuotiaan tanskalaisen halu ryhtyä taidemaalariksi kasvoi. Michael Ancherin ja muiden taidemaalareiden tuella hänen vanhempansa antoivat hänelle luvan kouluttautua. Anna vietti talvikuukaudet Vilhelm Kynsin julkisessa koulussa Kööpenhaminassa. Kesät Anna vietti Skagenin maalareiden piirissä, jotka opettivat häntä maalaamaan ulkona.
Pohjois-Jyllannin taivaan ja meren yllä tanskalaiset maalarit saivat lahjan, jota impressionistimaalarit kadehtivat. Kukaan ei kuitenkaan onnistunut siirtämään ranskalaisten taidemaalareiden valoa tulvivaa keveyttä. Kroyer ja Michael Anker olivat liian sidottuja realistisiin kuvauksiin ja naturalismiin. Anna Brøndum seurasi aluksi heidän ajatuksiaan ja löysi mallinsa Alankomaiden vanhoista mestareista. Toisin kuin miespuoliset kollegansa, Anna maalasi mieluiten sisätiloja. Taiteilijan suosimia motiiveja olivat naisten arkea kuvaavat sisäkuvat. Yksinkertaiset keittiöt, olohuoneet ja työtilat arjen tilanteineen. Erityistä Annan töissä oli leikittely valolla. Satunnainen auringonpaiste ja valon heijastukset huoneessa antavat kohtauksille ohikiitävän hetken ilmaisun.
Anna avioitui taiteilija Michael Ancherin kanssa ja otti hänen nimensä. Taiteilijapariskunnasta tuli taiteilijakolonian keskus. Anna jatkoi taidemaalarina tyttärensä Helgan syntymän jälkeen. Jyrkkä kokemus tapahtui norjalaisen taidemaalarin Christian Krohgin vierailun aikana. Taiteilija piipahti Skagenissa Pariisin-vierailun jälkeen. Täällä hän kertoi Manet'n töistä ja impressionistien fantastisista teoksista. Anna Ancher oli ainoa, joka tarttui innovatiiviseen värisuunnitteluun ja toteutti sen. Taiteilijasta kehittyi yksi Euroopan johtavista koloristeista, ja häntä pidetään impressionistisen liikkeen pioneerina Skandinaviassa. Tanskalainen kehitti itsenäisen värimaailman ja käytti sitä vahvoihin aiheisiinsa. Yksi tunnetuimmista esimerkeistä tästä on teos Auringonpaiste sinisessä salongissa. Korkeat ikkunat valaisevat skandinaaviseen tapaan suunniteltua sisätilaa. Se on hänen vanhempiensa talon sininen olohuone, jota auringon valo valaisee voimakkaasti. Annan tytär Helga istuu ikkunan edessä, ja hänen hiustensa kulta heijastuu verhoihin luoden ainutlaatuisen harmonian.
1800-luvun loppupuolella Tanskan pohjoisimpaan osaan kehittyi taiteilijasiirtokunta. Skagenissa Jyllannissa kesäpäivät olivat pitkiä ja täynnä ainutlaatuista valoa. Melkein magneettisesti lähes koskematon maa veti tanskalaisia maalareita suurkaupungeista puoleensa. Michael Anker oli yksi ensimmäisistä, joka täytti pienen kalastajakylän taiteellisella elämällä. Paikallista majataloa pyöritti tuolloin Brøndumin perhe. Majatalon isännät ottivat saapuvat taiteilijat avosylin vastaan. Pariskunnan tytär oli Anna Kristine Brøndum. Anna oli ihastunut taiteelliseen ympäristöön, ja säännöllisen yhteydenpidon myötä tuolloin 15-vuotiaan tanskalaisen halu ryhtyä taidemaalariksi kasvoi. Michael Ancherin ja muiden taidemaalareiden tuella hänen vanhempansa antoivat hänelle luvan kouluttautua. Anna vietti talvikuukaudet Vilhelm Kynsin julkisessa koulussa Kööpenhaminassa. Kesät Anna vietti Skagenin maalareiden piirissä, jotka opettivat häntä maalaamaan ulkona.
Pohjois-Jyllannin taivaan ja meren yllä tanskalaiset maalarit saivat lahjan, jota impressionistimaalarit kadehtivat. Kukaan ei kuitenkaan onnistunut siirtämään ranskalaisten taidemaalareiden valoa tulvivaa keveyttä. Kroyer ja Michael Anker olivat liian sidottuja realistisiin kuvauksiin ja naturalismiin. Anna Brøndum seurasi aluksi heidän ajatuksiaan ja löysi mallinsa Alankomaiden vanhoista mestareista. Toisin kuin miespuoliset kollegansa, Anna maalasi mieluiten sisätiloja. Taiteilijan suosimia motiiveja olivat naisten arkea kuvaavat sisäkuvat. Yksinkertaiset keittiöt, olohuoneet ja työtilat arjen tilanteineen. Erityistä Annan töissä oli leikittely valolla. Satunnainen auringonpaiste ja valon heijastukset huoneessa antavat kohtauksille ohikiitävän hetken ilmaisun.
Anna avioitui taiteilija Michael Ancherin kanssa ja otti hänen nimensä. Taiteilijapariskunnasta tuli taiteilijakolonian keskus. Anna jatkoi taidemaalarina tyttärensä Helgan syntymän jälkeen. Jyrkkä kokemus tapahtui norjalaisen taidemaalarin Christian Krohgin vierailun aikana. Taiteilija piipahti Skagenissa Pariisin-vierailun jälkeen. Täällä hän kertoi Manet'n töistä ja impressionistien fantastisista teoksista. Anna Ancher oli ainoa, joka tarttui innovatiiviseen värisuunnitteluun ja toteutti sen. Taiteilijasta kehittyi yksi Euroopan johtavista koloristeista, ja häntä pidetään impressionistisen liikkeen pioneerina Skandinaviassa. Tanskalainen kehitti itsenäisen värimaailman ja käytti sitä vahvoihin aiheisiinsa. Yksi tunnetuimmista esimerkeistä tästä on teos Auringonpaiste sinisessä salongissa. Korkeat ikkunat valaisevat skandinaaviseen tapaan suunniteltua sisätilaa. Se on hänen vanhempiensa talon sininen olohuone, jota auringon valo valaisee voimakkaasti. Annan tytär Helga istuu ikkunan edessä, ja hänen hiustensa kulta heijastuu verhoihin luoden ainutlaatuisen harmonian.
Sivu 1 / 1