Arthur Augustus Dixon syntyi Englannissa vuonna 1872. Hän asui vanhempiensa Richardin ja Rosan sekä veljiensä Frederick Richardin, Herbert Walterin ja Charlesin kanssa St Pancrasissa, Lontoossa. Nuorena perhe muutti kaupungin laitamille, Camdenin lähelle, jossa hän kävi taidekoulua.
Vain 24-vuotiaana hän oli jo saavuttanut tietynlaisen maineen taiteilijana. Vuodesta 1897 lähtien hänen uuspre-raafaelismiin luokiteltavia öljyvärimaalauksiaan oli esillä muun muassa Royal Academy of Artissa ja Royal Society of British Artistsissa. Myöhemmin hänen teoksiaan voitiin ihailla gallerioissa ympäri maata. Hän teki läpimurtonsa kirjojen kuvittajana luultavasti noin vuonna 1899. Tuohon aikaan tuli muodikkaaksi kuvittaa tarinoita runsaasti. Dixonin taide osui siis ajan syövereihin. Hän työskenteli monta vuotta Darmstadtista kotoisin olevan Ernest Nisterin palveluksessa, joka johti kustantamoa Lontoossa. Dixon maalasi ja piirsi myös muille tunnetuille kustantamoille, kuten Raphael Tuck & Sons, Blackie & Son, Oxford University Press ja Collins Publishing.
Tarinat, joita varten Dixon tuotti kuvia, kattoivat laajan aihepiirin. Collins kuvitti lukuisia maailmankirjallisuuden klassikoita: Victor Hugon Notre Damen kyttyräselkä, Dumas'n Monte Criston kreivi, Jane Austenin järki ja herkkyys sekä monia Charles Dickensin tunnettuja tarinoita, kuten Tarina kahdesta kaupungista ja Suuret odotukset. Tuck & Sonsille hän kuvitti lastenkirjoja, joissa oli Shakespearen, Longfellow'n ja Tennysonin tekstejä. Jälkimmäinen käsitteli muun muassa englantilaista mytologiaa, erityisesti Arthurin legendaa. Blackie & Sonin julkaisuista löytyy lukuisia maalattuja kohtauksia Raamatusta, erityisesti Jeesuksen Kristuksen elämästä, jotka kuvittavat kveekari Theodora Wilson Wilsonin kertomia raamatullisia vertauksia.
Dixonin kirjojen kuvitus on toisinaan mustavalkoista, toisinaan värikästä ja usein hyvin nuorelle lukijakunnalle lapsiystävällisesti maalattua. Hänen pienet taideteoksensa vetoavat tietysti myös aikuisiin. Jeesus Kristus pääsiäisjuhlassa tai sokean miehen parantamisessa, siroja prinsessoja häikäisevissä puvuissa, ritareita ja myyttisiä sankareita loistavissa haarniskoissa - Dixon osasi kuvata transfiguroitua sentimentaalisuutta ja romantiikkaa vaikuttamatta kuitenkaan liian sentimentaaliselta tai transfiguroituneelta. Hänen kuvituksensa monista tunnetuista saduista, mukaan lukien tarut ja legendat Venäjältä, Kreikasta ja idästä, olivat myös lumoavia. Hän teki kuvituksensa lyijykynällä ja vesiväreillä, ja joskus hän käytti puolisävysefektiä kuvaamaan paremmin valoisia ja pimeitä valaistusolosuhteita.
Dixon oli naimisissa taiteilija ja kuvanveistäjä Cecil Elsie Sowerbyn kanssa. Hänen kanssaan hän sai tyttären, jonka nimi oli myös Elsie, ja pojan, Arthur Cecilin, joka on nimetty hänen mukaansa. Merkittävä taidemaalari ja kuvittaja, josta tiedetään niin vähän hänen laajasta tuotannostaan huolimatta, kuoli Berkhamstedissa, Hertfordshiressä, vuonna 1959, neljä vuotta vaimonsa kuoleman jälkeen.
Arthur Augustus Dixon syntyi Englannissa vuonna 1872. Hän asui vanhempiensa Richardin ja Rosan sekä veljiensä Frederick Richardin, Herbert Walterin ja Charlesin kanssa St Pancrasissa, Lontoossa. Nuorena perhe muutti kaupungin laitamille, Camdenin lähelle, jossa hän kävi taidekoulua.
Vain 24-vuotiaana hän oli jo saavuttanut tietynlaisen maineen taiteilijana. Vuodesta 1897 lähtien hänen uuspre-raafaelismiin luokiteltavia öljyvärimaalauksiaan oli esillä muun muassa Royal Academy of Artissa ja Royal Society of British Artistsissa. Myöhemmin hänen teoksiaan voitiin ihailla gallerioissa ympäri maata. Hän teki läpimurtonsa kirjojen kuvittajana luultavasti noin vuonna 1899. Tuohon aikaan tuli muodikkaaksi kuvittaa tarinoita runsaasti. Dixonin taide osui siis ajan syövereihin. Hän työskenteli monta vuotta Darmstadtista kotoisin olevan Ernest Nisterin palveluksessa, joka johti kustantamoa Lontoossa. Dixon maalasi ja piirsi myös muille tunnetuille kustantamoille, kuten Raphael Tuck & Sons, Blackie & Son, Oxford University Press ja Collins Publishing.
Tarinat, joita varten Dixon tuotti kuvia, kattoivat laajan aihepiirin. Collins kuvitti lukuisia maailmankirjallisuuden klassikoita: Victor Hugon Notre Damen kyttyräselkä, Dumas'n Monte Criston kreivi, Jane Austenin järki ja herkkyys sekä monia Charles Dickensin tunnettuja tarinoita, kuten Tarina kahdesta kaupungista ja Suuret odotukset. Tuck & Sonsille hän kuvitti lastenkirjoja, joissa oli Shakespearen, Longfellow'n ja Tennysonin tekstejä. Jälkimmäinen käsitteli muun muassa englantilaista mytologiaa, erityisesti Arthurin legendaa. Blackie & Sonin julkaisuista löytyy lukuisia maalattuja kohtauksia Raamatusta, erityisesti Jeesuksen Kristuksen elämästä, jotka kuvittavat kveekari Theodora Wilson Wilsonin kertomia raamatullisia vertauksia.
Dixonin kirjojen kuvitus on toisinaan mustavalkoista, toisinaan värikästä ja usein hyvin nuorelle lukijakunnalle lapsiystävällisesti maalattua. Hänen pienet taideteoksensa vetoavat tietysti myös aikuisiin. Jeesus Kristus pääsiäisjuhlassa tai sokean miehen parantamisessa, siroja prinsessoja häikäisevissä puvuissa, ritareita ja myyttisiä sankareita loistavissa haarniskoissa - Dixon osasi kuvata transfiguroitua sentimentaalisuutta ja romantiikkaa vaikuttamatta kuitenkaan liian sentimentaaliselta tai transfiguroituneelta. Hänen kuvituksensa monista tunnetuista saduista, mukaan lukien tarut ja legendat Venäjältä, Kreikasta ja idästä, olivat myös lumoavia. Hän teki kuvituksensa lyijykynällä ja vesiväreillä, ja joskus hän käytti puolisävysefektiä kuvaamaan paremmin valoisia ja pimeitä valaistusolosuhteita.
Dixon oli naimisissa taiteilija ja kuvanveistäjä Cecil Elsie Sowerbyn kanssa. Hänen kanssaan hän sai tyttären, jonka nimi oli myös Elsie, ja pojan, Arthur Cecilin, joka on nimetty hänen mukaansa. Merkittävä taidemaalari ja kuvittaja, josta tiedetään niin vähän hänen laajasta tuotannostaan huolimatta, kuoli Berkhamstedissa, Hertfordshiressä, vuonna 1959, neljä vuotta vaimonsa kuoleman jälkeen.
Sivu 1 / 0