Italian arkkitehtuurin ja maalaustaiteen historiassa merkittävä Baldassare Tommaso Peruzzi vietti varhaisvuosiensa Ancaianossa, Sienan lähellä sijaitsevassa pikkukaupungissa, jossa hän syntyi 7. maaliskuuta 1481. Hänen luova työnsä vei hänet lopulta ikuiseen kaupunkiin Roomaan, jossa hän työskenteli rinnakkain suurten mestareiden, kuten TAITEILIJA0:n, Rafaelin ja myöhemmin TAITEILIJA1:n kanssa uuden Pietarinkirkon rakentamisessa. Mutta kun Rooman ryöstön myrskyt raivosivat vuonna 1527, Peruzzi palasi tuttuun ympäristöönsä kotikaupunkiinsa Sienaan. Siellä hän palveli tasavaltaa arkkitehtina ja suunnitteli kaupungille nerokkaita linnoituksia sekä vaikuttavan padon Bruna-joen varrelle Giuncaricoon. Huolimatta syvästä kiintymyksestä kotikaupunkiinsa kohtalo vei hänet lopulta takaisin Roomaan vuonna 1535, jossa hän kuoli seuraavana vuonna. Hän löysi viimeisen leposijansa Pantheonin majesteettiselta rotundalta Rafaelin läheisyydestä.
Peruzzi ei ollut vain arkkitehti, vaan myös lahjakas taidemaalari. Hänen freskonsa Sienan katedraalin Cappella San Giovannin (Johannes Kastajan kappeli) kappelissa ovat osoitus hänen maalaustaiteellisesta lahjakkuudestaan. Myös hänen poikansa seurasivat hänen jalanjälkiään: Giovanni Sallustiosta tuli arkkitehti ja Onoriosta, joka oli oppinut isältään maalaustaidon, tuli dominikaanipappi ja omistautui Luccan San Romano di Luccan kirkon urkujen ovien taiteelliselle koristeluun. Roomassa sijaitsevan arkkitehtuurin helmi Villa Farnesinan suunnittelu ja koristelu on suurelta osin Peruzzin ansiota. Villa, joka alun perin tunnettiin nimellä Villa Chigi, on merkittävä keskushallinsa vuoksi, josta lähtee kaksi siipeä, sekä rakennuksen yksinkertaisen pilasterijärjestelyn ja koristeellisen friisin vuoksi. Osa huvilan sisätiloja koristavista freskoista on Peruzzin itsensä tekemiä. Hän suunnitteli muun muassa Sala delle Prospettiven, jossa hän tulkitsi uudelleen Melozzo da Forlin ja Mantegnan perspektiivikaavioita.
Taidegrafiikkamme Peruzzin mestariteoksista antavat taiteen ystäville mahdollisuuden ihailla hänen alkuperäisten teostensa ainutlaatuista estetiikkaa ja hienoutta. Jokaisessa tuottamassamme taidegrafiikassa pyritään heijastamaan samaa huolellisuutta ja tarkkuutta, jota Peruzzi käytti arkkitehtonisiin suunnitelmiinsa ja freskomaalauksiinsa. Tällä tavoin annamme taiteen ystäville mahdollisuuden arvostaa Peruzzin lahjakkuutta ja panosta Italian renessanssiin aivan uudella tasolla.
Italian arkkitehtuurin ja maalaustaiteen historiassa merkittävä Baldassare Tommaso Peruzzi vietti varhaisvuosiensa Ancaianossa, Sienan lähellä sijaitsevassa pikkukaupungissa, jossa hän syntyi 7. maaliskuuta 1481. Hänen luova työnsä vei hänet lopulta ikuiseen kaupunkiin Roomaan, jossa hän työskenteli rinnakkain suurten mestareiden, kuten TAITEILIJA0:n, Rafaelin ja myöhemmin TAITEILIJA1:n kanssa uuden Pietarinkirkon rakentamisessa. Mutta kun Rooman ryöstön myrskyt raivosivat vuonna 1527, Peruzzi palasi tuttuun ympäristöönsä kotikaupunkiinsa Sienaan. Siellä hän palveli tasavaltaa arkkitehtina ja suunnitteli kaupungille nerokkaita linnoituksia sekä vaikuttavan padon Bruna-joen varrelle Giuncaricoon. Huolimatta syvästä kiintymyksestä kotikaupunkiinsa kohtalo vei hänet lopulta takaisin Roomaan vuonna 1535, jossa hän kuoli seuraavana vuonna. Hän löysi viimeisen leposijansa Pantheonin majesteettiselta rotundalta Rafaelin läheisyydestä.
Peruzzi ei ollut vain arkkitehti, vaan myös lahjakas taidemaalari. Hänen freskonsa Sienan katedraalin Cappella San Giovannin (Johannes Kastajan kappeli) kappelissa ovat osoitus hänen maalaustaiteellisesta lahjakkuudestaan. Myös hänen poikansa seurasivat hänen jalanjälkiään: Giovanni Sallustiosta tuli arkkitehti ja Onoriosta, joka oli oppinut isältään maalaustaidon, tuli dominikaanipappi ja omistautui Luccan San Romano di Luccan kirkon urkujen ovien taiteelliselle koristeluun. Roomassa sijaitsevan arkkitehtuurin helmi Villa Farnesinan suunnittelu ja koristelu on suurelta osin Peruzzin ansiota. Villa, joka alun perin tunnettiin nimellä Villa Chigi, on merkittävä keskushallinsa vuoksi, josta lähtee kaksi siipeä, sekä rakennuksen yksinkertaisen pilasterijärjestelyn ja koristeellisen friisin vuoksi. Osa huvilan sisätiloja koristavista freskoista on Peruzzin itsensä tekemiä. Hän suunnitteli muun muassa Sala delle Prospettiven, jossa hän tulkitsi uudelleen Melozzo da Forlin ja Mantegnan perspektiivikaavioita.
Taidegrafiikkamme Peruzzin mestariteoksista antavat taiteen ystäville mahdollisuuden ihailla hänen alkuperäisten teostensa ainutlaatuista estetiikkaa ja hienoutta. Jokaisessa tuottamassamme taidegrafiikassa pyritään heijastamaan samaa huolellisuutta ja tarkkuutta, jota Peruzzi käytti arkkitehtonisiin suunnitelmiinsa ja freskomaalauksiinsa. Tällä tavoin annamme taiteen ystäville mahdollisuuden arvostaa Peruzzin lahjakkuutta ja panosta Italian renessanssiin aivan uudella tasolla.
Sivu 1 / 1