Cesare Maccari syntyi 9. toukokuuta 1840 ja kukoisti yhtenä aikansa tunnetuimmista italialaisista taidemaalareista ja kuvanveistäjistä. Hän jätti jälkeensä perinnön, jota voi ihailla vielä nykyäänkin upeissa taidegrafiikoissa. Hänen omaleimainen taiteellisuutensa näkyy erityisesti hänen kuuluisimmassa maalauksessaan "Cicerone denuncia Catilina" vuodelta 1888, teoksessa, joka vangitsee voimakkaan hetken, jolloin Cicero syyttää Catilinaa. Maccari oli lähtöisin vaatimattomista oloista Sienasta, Toscanan suuriruhtinaskunnan vilkkaasta taidekeskuksesta, jossa hän opiskeli kuvataideinstituutissa Tito Sarrocchin kanssa. Saatuaan ensimmäisen taiteellisen jälkensä kuvanveiston parissa ja työskenneltyään Sienan Pianigianin muistomerkin parissa, häntä veti puoleensa Luigi Mussini:n ateljee Firenzessä. Täällä hän kopioi englantilaisen yrityksen toimeksiannosta Sienan Duomosta löytyneitä ARTISTREPLEPLACE1:n teoksia, ja tämä kokemus antoi hänelle tilaisuuden hioa taitojaan ja intohimoaan taidetta kohtaan entisestään.
Roomassa, jossa hän sai stipendin ansiosta mahdollisuuden opiskella ja matkustaa laajasti, Maccari loi joitakin vaikuttavimmista öljyvärimaalauksistaan, kuten "Vittoria Colonna mietiskelee Michelangelon runoutta". Nämä teokset ilmentävät Maccarin taiteellisuutta, joka ilmenee vielä nykyäänkin hänen teostensa taidegrafiikoissa. Maccarin teoksille on ominaista harvinainen monipuolisuus ja luovuus. Hän maalasi freskoja Rooman Sudarion kirkkoon, temperamaalauksia ja loi upeita freskoja Loreton basilikan kupoliin. Nämä vuosina 1890-1907 valmistuneet freskot korvasivat 1600-luvun jälkimmäiseltä vuosikymmeneltä peräisin olevat, pahoin rappeutuneet TAITEILIJA2:n teokset. Maccarin ylenpalttinen taide, joka on nyt jäljennetty taidegrafiikoiksi, on osoitus hänen poikkeuksellisesta lahjakkuudestaan ja elinikäisestä omistautumisestaan taiteelle.
Tunnetuimmalla taideteoksellaan "Cicero tuomitsee Catilinan" Maccari onnistui vangitsemaan historian hetken mukaansatempaavalla tavalla. Joistakin historiallisista epätarkkuuksista huolimatta Maccari sai kiitosta tapahtumien mestarillisesta kuvauksesta, ja hänen maalauksensa löytyy yhä monista Roomaa käsittelevistä oppikirjoista ja historiateoksista. Hänen tulkintansa Rooman senaatista vaikutti jopa Rooman tasavallan senaatin kuvaamiseen tietokirjoissa. Maccarin taide, joka on nyt saatavilla hienoina taidegrafiikoina, ilmentää hänen ainutlaatuista näkemystään ja valtavaa lahjakkuuttaan. Huolimatta myöhäisestä halvaantumisesta, joka lopetti hänen taiteilijauransa, Maccarin intohimo ja taidot elävät edelleen lukuisissa maalauksissa, veistoksissa ja taidegrafiikoissa, jotka muodostavat hänen taiteellisen perintönsä. Hän kuoli Roomassa vuonna 1919, mutta hänen taiteensa elää edelleen, ja se esitetään korkealaatuisena ja toimii pysyvänä todistuksena hänen poikkeuksellisesta lahjakkuudestaan ja vaikuttavasta tuotannostaan.
Cesare Maccari syntyi 9. toukokuuta 1840 ja kukoisti yhtenä aikansa tunnetuimmista italialaisista taidemaalareista ja kuvanveistäjistä. Hän jätti jälkeensä perinnön, jota voi ihailla vielä nykyäänkin upeissa taidegrafiikoissa. Hänen omaleimainen taiteellisuutensa näkyy erityisesti hänen kuuluisimmassa maalauksessaan "Cicerone denuncia Catilina" vuodelta 1888, teoksessa, joka vangitsee voimakkaan hetken, jolloin Cicero syyttää Catilinaa. Maccari oli lähtöisin vaatimattomista oloista Sienasta, Toscanan suuriruhtinaskunnan vilkkaasta taidekeskuksesta, jossa hän opiskeli kuvataideinstituutissa Tito Sarrocchin kanssa. Saatuaan ensimmäisen taiteellisen jälkensä kuvanveiston parissa ja työskenneltyään Sienan Pianigianin muistomerkin parissa, häntä veti puoleensa Luigi Mussini:n ateljee Firenzessä. Täällä hän kopioi englantilaisen yrityksen toimeksiannosta Sienan Duomosta löytyneitä ARTISTREPLEPLACE1:n teoksia, ja tämä kokemus antoi hänelle tilaisuuden hioa taitojaan ja intohimoaan taidetta kohtaan entisestään.
Roomassa, jossa hän sai stipendin ansiosta mahdollisuuden opiskella ja matkustaa laajasti, Maccari loi joitakin vaikuttavimmista öljyvärimaalauksistaan, kuten "Vittoria Colonna mietiskelee Michelangelon runoutta". Nämä teokset ilmentävät Maccarin taiteellisuutta, joka ilmenee vielä nykyäänkin hänen teostensa taidegrafiikoissa. Maccarin teoksille on ominaista harvinainen monipuolisuus ja luovuus. Hän maalasi freskoja Rooman Sudarion kirkkoon, temperamaalauksia ja loi upeita freskoja Loreton basilikan kupoliin. Nämä vuosina 1890-1907 valmistuneet freskot korvasivat 1600-luvun jälkimmäiseltä vuosikymmeneltä peräisin olevat, pahoin rappeutuneet TAITEILIJA2:n teokset. Maccarin ylenpalttinen taide, joka on nyt jäljennetty taidegrafiikoiksi, on osoitus hänen poikkeuksellisesta lahjakkuudestaan ja elinikäisestä omistautumisestaan taiteelle.
Tunnetuimmalla taideteoksellaan "Cicero tuomitsee Catilinan" Maccari onnistui vangitsemaan historian hetken mukaansatempaavalla tavalla. Joistakin historiallisista epätarkkuuksista huolimatta Maccari sai kiitosta tapahtumien mestarillisesta kuvauksesta, ja hänen maalauksensa löytyy yhä monista Roomaa käsittelevistä oppikirjoista ja historiateoksista. Hänen tulkintansa Rooman senaatista vaikutti jopa Rooman tasavallan senaatin kuvaamiseen tietokirjoissa. Maccarin taide, joka on nyt saatavilla hienoina taidegrafiikoina, ilmentää hänen ainutlaatuista näkemystään ja valtavaa lahjakkuuttaan. Huolimatta myöhäisestä halvaantumisesta, joka lopetti hänen taiteilijauransa, Maccarin intohimo ja taidot elävät edelleen lukuisissa maalauksissa, veistoksissa ja taidegrafiikoissa, jotka muodostavat hänen taiteellisen perintönsä. Hän kuoli Roomassa vuonna 1919, mutta hänen taiteensa elää edelleen, ja se esitetään korkealaatuisena ja toimii pysyvänä todistuksena hänen poikkeuksellisesta lahjakkuudestaan ja vaikuttavasta tuotannostaan.
Sivu 1 / 1