Émile Auguste Carolus-Duranilla, joka tunnetaan yleisesti nimellä Carolus-Duran, on ainutlaatuinen paikka taidemaailmassa poikkeuksellisen lahjakkaana ranskalaisena taidemaalarina. Hän syntyi Lillessä 4. heinäkuuta 1837, ja hänestä tuli realismin johtava edustaja, joka jätti syvän jäljen taidehistoriaan kuolemaansa asti 17. helmikuuta 1917 Pariisissa. Hänen taiteellinen lahjakkuutensa tunnustettiin jo varhain. Hän aloitti taidekoulutuksensa Lillen Ecole Municipalissa, jossa paikallinen taidemaalari François Souchon tunnisti hänen potentiaalinsa. Tämä johti kutsuun työskennellä Souchonin ateljeessa. Souchon tuki Carolus-Durania hankkimaan kotikaupungiltaan stipendin, jonka avulla hän pääsi viettämään kaksi vuotta Pariisissa. Siellä hän opiskeli Académie Suissessa ja otti taiteilijanimensä Carolus-Duran. Louvren mestariteosten, erityisesti ARTISTREPLEPLACE0:n mestariteosten, innoittamana hän kehitti omaleimaisen tyylinsä.
Carolus-Duran saavutti mainetta teoksellaan "L'Assassiné", joka oli esillä Pariisin salongissa ja herätti kotikaupunkinsa Lillen kiinnostuksen, joka osti maalauksen. Menestyksen ansiosta hän saattoi matkustaa Espanjaan, jossa hän löysi ARTISTREPLEPLACE1:n työn. Se kiehtoi häntä niin paljon, että hän alkoi maalata tällä tyylillä. Palattuaan Pariisiin hän perusti suuren ateljeen vaimonsa, taidemaalari Pauline Marie Croizetten kanssa. Täällä hän opetti monia oppilaita ja hänestä tuli yksi Pariisin kiireisimmistä maalareista. Hänen "Mme***:n muotokuvansa", joka tunnetaan myös nimellä "Nainen hansikkaan kanssa", ja "Nainen koiran kanssa" ovat merkittäviä esimerkkejä hänen muotokuvataiteestaan. Edellinen sai mitalin Pariisin salongissa vuonna 1869, ja Musée du Luxembourg hankki sen. Vuodesta 1875 lähtien Carolus-Duran kääntyi yhä enemmän genre- ja historiamaalauksen puoleen, jota inspiroivat taiteilijat, kuten TAITEILIJA2 ja TAITEILIJA3, mutta hän säilytti aina naturalistiset juurensa. Hänen ansionsa tunnustettiin kunniamitalilla Pariisin Salonissa vuonna 1879. Vuonna 1890 hän oli "Société nationale des beaux-arts" -järjestön perustajajäsen. Hänet valittiin Pariisin taiteilijaseurojen tuomariston jäseneksi ja hänen oma akatemiansa nimitti hänet kunniapuheenjohtajaksi. Vuonna 1904 hänet nimitettiin Kunnialegioonan suurupseeriksi ja vuonna 1905 Rooman Ranskan akatemian johtajaksi.
Hänen ainutlaatuinen tekniikkansa, jonka hän välitti oppilailleen opettajana vuodesta 1873 alkaen, koostui työskentelystä valmistelemattomalle kankaalle, jossa hän merkitsi ensin hiilellä olennaiset värialueet, toteutti peruspiirroksen leveillä siveltimenvedoilla ja pohjusti yksittäiset värialueet vaimeilla sävyillä. Tämän pohjalta lisättiin seuraavia värisävyjä, niin että kuva syntyi vähitellen, lähes mosaiikkimaisena sommitelmana. Carolus-Duranilla on ollut suuri vaikutus taidemaailmaan sekä omien töidensä kautta että oppilaiden opettamisen kautta. Nykyään hänen perintönsä jatkuu paitsi hänen teoksiaan esittelevissä museoissa myös hänen teostensa jäljennöksissä, jotka valmistetaan äärimmäisen huolellisesti ja kunnioittavasti. Niiden ansiosta taiteen ystävät ympäri maailmaa voivat kokea ja arvostaa hänen taidettaan. Maalarina, opettajana ja innovaattorina Carolus-Duran on jättänyt lähtemättömän jäljen taiteen maailmaan, ja hänen perintönsä muistuttaa meitä siitä, että taide ei ole vain esittämisen muoto vaan myös tutkimisen ja löytämisen muoto.
Émile Auguste Carolus-Duranilla, joka tunnetaan yleisesti nimellä Carolus-Duran, on ainutlaatuinen paikka taidemaailmassa poikkeuksellisen lahjakkaana ranskalaisena taidemaalarina. Hän syntyi Lillessä 4. heinäkuuta 1837, ja hänestä tuli realismin johtava edustaja, joka jätti syvän jäljen taidehistoriaan kuolemaansa asti 17. helmikuuta 1917 Pariisissa. Hänen taiteellinen lahjakkuutensa tunnustettiin jo varhain. Hän aloitti taidekoulutuksensa Lillen Ecole Municipalissa, jossa paikallinen taidemaalari François Souchon tunnisti hänen potentiaalinsa. Tämä johti kutsuun työskennellä Souchonin ateljeessa. Souchon tuki Carolus-Durania hankkimaan kotikaupungiltaan stipendin, jonka avulla hän pääsi viettämään kaksi vuotta Pariisissa. Siellä hän opiskeli Académie Suissessa ja otti taiteilijanimensä Carolus-Duran. Louvren mestariteosten, erityisesti ARTISTREPLEPLACE0:n mestariteosten, innoittamana hän kehitti omaleimaisen tyylinsä.
Carolus-Duran saavutti mainetta teoksellaan "L'Assassiné", joka oli esillä Pariisin salongissa ja herätti kotikaupunkinsa Lillen kiinnostuksen, joka osti maalauksen. Menestyksen ansiosta hän saattoi matkustaa Espanjaan, jossa hän löysi ARTISTREPLEPLACE1:n työn. Se kiehtoi häntä niin paljon, että hän alkoi maalata tällä tyylillä. Palattuaan Pariisiin hän perusti suuren ateljeen vaimonsa, taidemaalari Pauline Marie Croizetten kanssa. Täällä hän opetti monia oppilaita ja hänestä tuli yksi Pariisin kiireisimmistä maalareista. Hänen "Mme***:n muotokuvansa", joka tunnetaan myös nimellä "Nainen hansikkaan kanssa", ja "Nainen koiran kanssa" ovat merkittäviä esimerkkejä hänen muotokuvataiteestaan. Edellinen sai mitalin Pariisin salongissa vuonna 1869, ja Musée du Luxembourg hankki sen. Vuodesta 1875 lähtien Carolus-Duran kääntyi yhä enemmän genre- ja historiamaalauksen puoleen, jota inspiroivat taiteilijat, kuten TAITEILIJA2 ja TAITEILIJA3, mutta hän säilytti aina naturalistiset juurensa. Hänen ansionsa tunnustettiin kunniamitalilla Pariisin Salonissa vuonna 1879. Vuonna 1890 hän oli "Société nationale des beaux-arts" -järjestön perustajajäsen. Hänet valittiin Pariisin taiteilijaseurojen tuomariston jäseneksi ja hänen oma akatemiansa nimitti hänet kunniapuheenjohtajaksi. Vuonna 1904 hänet nimitettiin Kunnialegioonan suurupseeriksi ja vuonna 1905 Rooman Ranskan akatemian johtajaksi.
Hänen ainutlaatuinen tekniikkansa, jonka hän välitti oppilailleen opettajana vuodesta 1873 alkaen, koostui työskentelystä valmistelemattomalle kankaalle, jossa hän merkitsi ensin hiilellä olennaiset värialueet, toteutti peruspiirroksen leveillä siveltimenvedoilla ja pohjusti yksittäiset värialueet vaimeilla sävyillä. Tämän pohjalta lisättiin seuraavia värisävyjä, niin että kuva syntyi vähitellen, lähes mosaiikkimaisena sommitelmana. Carolus-Duranilla on ollut suuri vaikutus taidemaailmaan sekä omien töidensä kautta että oppilaiden opettamisen kautta. Nykyään hänen perintönsä jatkuu paitsi hänen teoksiaan esittelevissä museoissa myös hänen teostensa jäljennöksissä, jotka valmistetaan äärimmäisen huolellisesti ja kunnioittavasti. Niiden ansiosta taiteen ystävät ympäri maailmaa voivat kokea ja arvostaa hänen taidettaan. Maalarina, opettajana ja innovaattorina Carolus-Duran on jättänyt lähtemättömän jäljen taiteen maailmaan, ja hänen perintönsä muistuttaa meitä siitä, että taide ei ole vain esittämisen muoto vaan myös tutkimisen ja löytämisen muoto.
Sivu 1 / 1