Horace Emile Jean Vernet oli ranskalainen taiteilija, joka kuvasi maalauksissaan historiallisia ja sotilaallisia tapahtumia. Lisäksi hän toimi myös litografina. Vernet sai suuren osan taiteellisesta koulutuksestaan isältään TAITEILIJALTA0 ja isoisältään TAITEILIJALTA1. Käytännön lisäkokemusta hän sai ranskalaisen taidemaalarin François-André Vincent:n kanssa. Sotilasmaalarina Horace Emile Jean Vernet taltioi sotilaallisia konflikteja ja niiden vaikutuksia kuviin. Toisaalta kuvat tarjosivat näkemyksen tapahtumista ja olivat tapa raportoida tuolloin. Toisaalta kuvien tyylilliset keinot osoittavat, että niissä oli kyse myös propagandasta ja ideologisesta motivaatiosta. Vuonna 1814 Horace Emile Jean Vernet oli itse läsnä Napoleonin valloitussodissa. Ranskalaisen kenraali Bon-Adrien-Jeannot de Monceyn alaisuudessa Vernet koki omakohtaisesti Clichyn sulun puolustamisen. Näistä kokemuksista saadut vaikutelmat sisältyvät hänen vuonna 1820 tekemäänsä maalaukseen "Defense de la barrière Clichy". Useimmissa hänen sotilaallisissa teoksissaan ranskalaisia sotilaita kuvataan hyvin idealisoidusti. Muutamissa teoksissa hän poikkeaa tästä kuvaustyypistä ja esittää sotilaat vähemmän tyylitellyllä tavalla.
Tämän jälkeen hän lähti isänsä kanssa opintomatkalle Italiaan. Matkustelusta tuli yksi hänen intohimoistaan. Vuonna 1839 hän lähti erään oppilaansa kanssa matkalle itään. Palattuaan hän saavutti suuren taiteellisen menestyksen erään erityisen kehityksen ansiosta: Vernetin taistelumaalaukset olivat tehneet pysyvän vaikutuksen kuningas Louis Philippeen, niin että tämä tuki häntä mesenaatinaan. Ranskalaisen taidemaalarin suosio kasvoi suuresti tämän kehityksen ansiosta. 1836 ja 1845 Vernet matkusti Venäjälle, jossa hän valmisti muotokuvia tsaarin perheestä. Koko uransa ajan Vernet otti vastaan lukuisia tilauksia kuuluisilta henkilöiltä, ja monet hänen maalauksistaan koristivat Versaillesin palatsia. Yksi hänen harrastuksistaan oli daguerrotyyppi, valokuvauksen varhainen muoto. Hän käytti matkoistaan ja kokemuksistaan otettuja valokuvia teostensa pohjana. Valitettavasti monia näistä valokuvista ei enää nykyään ole olemassa. Elämänsä loppuvaiheessa taiteilija koki kovan kohtaloniskun. Hän loukkaantui vakavasti ratsastusonnettomuudessa. Vamman seuraukset merkitsivät sitä, että hän joutui lopettamaan taiteellisen työnsä. Vernet kuoli Pariisissa vuonna 1863 73-vuotiaana.
Horace Emile Jean Vernet oli ranskalainen taiteilija, joka kuvasi maalauksissaan historiallisia ja sotilaallisia tapahtumia. Lisäksi hän toimi myös litografina. Vernet sai suuren osan taiteellisesta koulutuksestaan isältään TAITEILIJALTA0 ja isoisältään TAITEILIJALTA1. Käytännön lisäkokemusta hän sai ranskalaisen taidemaalarin François-André Vincent:n kanssa. Sotilasmaalarina Horace Emile Jean Vernet taltioi sotilaallisia konflikteja ja niiden vaikutuksia kuviin. Toisaalta kuvat tarjosivat näkemyksen tapahtumista ja olivat tapa raportoida tuolloin. Toisaalta kuvien tyylilliset keinot osoittavat, että niissä oli kyse myös propagandasta ja ideologisesta motivaatiosta. Vuonna 1814 Horace Emile Jean Vernet oli itse läsnä Napoleonin valloitussodissa. Ranskalaisen kenraali Bon-Adrien-Jeannot de Monceyn alaisuudessa Vernet koki omakohtaisesti Clichyn sulun puolustamisen. Näistä kokemuksista saadut vaikutelmat sisältyvät hänen vuonna 1820 tekemäänsä maalaukseen "Defense de la barrière Clichy". Useimmissa hänen sotilaallisissa teoksissaan ranskalaisia sotilaita kuvataan hyvin idealisoidusti. Muutamissa teoksissa hän poikkeaa tästä kuvaustyypistä ja esittää sotilaat vähemmän tyylitellyllä tavalla.
Tämän jälkeen hän lähti isänsä kanssa opintomatkalle Italiaan. Matkustelusta tuli yksi hänen intohimoistaan. Vuonna 1839 hän lähti erään oppilaansa kanssa matkalle itään. Palattuaan hän saavutti suuren taiteellisen menestyksen erään erityisen kehityksen ansiosta: Vernetin taistelumaalaukset olivat tehneet pysyvän vaikutuksen kuningas Louis Philippeen, niin että tämä tuki häntä mesenaatinaan. Ranskalaisen taidemaalarin suosio kasvoi suuresti tämän kehityksen ansiosta. 1836 ja 1845 Vernet matkusti Venäjälle, jossa hän valmisti muotokuvia tsaarin perheestä. Koko uransa ajan Vernet otti vastaan lukuisia tilauksia kuuluisilta henkilöiltä, ja monet hänen maalauksistaan koristivat Versaillesin palatsia. Yksi hänen harrastuksistaan oli daguerrotyyppi, valokuvauksen varhainen muoto. Hän käytti matkoistaan ja kokemuksistaan otettuja valokuvia teostensa pohjana. Valitettavasti monia näistä valokuvista ei enää nykyään ole olemassa. Elämänsä loppuvaiheessa taiteilija koki kovan kohtaloniskun. Hän loukkaantui vakavasti ratsastusonnettomuudessa. Vamman seuraukset merkitsivät sitä, että hän joutui lopettamaan taiteellisen työnsä. Vernet kuoli Pariisissa vuonna 1863 73-vuotiaana.
Sivu 1 / 4