Impressionismin suuret maalarit valmistivat tietä modernistiselle maalaustaiteelle. Merkittävä muutos yhteiskunnassa ja maalaustaiteessa oli kääntyminen ekspressionismiin. Taiteilijan sisäisen ilmaisun asettaminen luonnon yläpuolelle oli looginen jatkumo yhteiskunnalliselle muutokselle. Ernst Ludwig Kirchner käsitteli lisääntyvää teollistumista taiteellisesti. Munch oli aiheuttanut teoksillaan impulssin, joka levisi saksalaisessa taiteilijakentässä. Kirchner omistautui ekspressiiviselle maalaukselle. Värin käyttäminen välineenä, jolla taiteilijan tunteet saadaan ilmaistua. Muotoilu on vähäistä, ja luvut näyttävät joskus karkeilta. Kirchner valitsi usein kulmikkaan vartalon muodon, mikä johtuu osittain nopeasta siveltimen käytöstä, mutta on myös taiteilijalle ominainen piirre.
Ekspressionistiset taidemaalarit joutuivat aikakauden alussa kritiikin kohteeksi. Kritiikin kohteena ovat muun muassa lahjakkuuden puute ja piittaamattomuus taiteellisista konventioista. Kun jatkokehitys pysähtyy koulutusmahdollisuuksien puutteen vuoksi, osa seuraajista muodostaa taiteilijaryhmä Brücken. Ernst Ludwig Kirchner on yksi perustajajäsenistä, jotka näkevät tehtävänsä taiteen uusien ilmaisutapojen kehittämisessä. Nolden ja Pechsteinin kaltaiset taidemaalarit kuuluivat yhdistykseen. Itseoppineina maalarit selvittivät mahdollisuutta käyttää kankaita tunteidensa peilinä.
Ernst Ludwig Kirchnerin teoksissa näkyy hänen persoonansa kaksi puolta. Kirchner vangitsi Berliinin katujen elämän. Hän nautti vaudevillen ja majatalojen spektaakkelista ja kuvasi suurkaupungin hektistä ja usein harmaata arkea. Sisäistä rauhaa taiteilija haki Davosista. Täällä hän loi värikkäitä teoksia, joiden kuvakieli on ilmeikäs. Kirchner kärsi tuolloin masennuksesta, ja taidehistorioitsijat löytävät hänen töistään sairauden vaiheita. Kun kansallissosialistihallinto otti vallan Saksassa, Kirchnerin taide julistettiin rappeutuneeksi. Monet taidemaalarin teoksista tuhoutuivat. Syviä tunteitaan kuvaavalle ja teoksiinsa kiintymystä jakavalle taiteilijalle loukkauksen taso on käsittämätön. Kirchnerille tappiot johtivat itsemurhaan, ja hän riisti itseltään hengen vuonna 1938.
Impressionismin suuret maalarit valmistivat tietä modernistiselle maalaustaiteelle. Merkittävä muutos yhteiskunnassa ja maalaustaiteessa oli kääntyminen ekspressionismiin. Taiteilijan sisäisen ilmaisun asettaminen luonnon yläpuolelle oli looginen jatkumo yhteiskunnalliselle muutokselle. Ernst Ludwig Kirchner käsitteli lisääntyvää teollistumista taiteellisesti. Munch oli aiheuttanut teoksillaan impulssin, joka levisi saksalaisessa taiteilijakentässä. Kirchner omistautui ekspressiiviselle maalaukselle. Värin käyttäminen välineenä, jolla taiteilijan tunteet saadaan ilmaistua. Muotoilu on vähäistä, ja luvut näyttävät joskus karkeilta. Kirchner valitsi usein kulmikkaan vartalon muodon, mikä johtuu osittain nopeasta siveltimen käytöstä, mutta on myös taiteilijalle ominainen piirre.
Ekspressionistiset taidemaalarit joutuivat aikakauden alussa kritiikin kohteeksi. Kritiikin kohteena ovat muun muassa lahjakkuuden puute ja piittaamattomuus taiteellisista konventioista. Kun jatkokehitys pysähtyy koulutusmahdollisuuksien puutteen vuoksi, osa seuraajista muodostaa taiteilijaryhmä Brücken. Ernst Ludwig Kirchner on yksi perustajajäsenistä, jotka näkevät tehtävänsä taiteen uusien ilmaisutapojen kehittämisessä. Nolden ja Pechsteinin kaltaiset taidemaalarit kuuluivat yhdistykseen. Itseoppineina maalarit selvittivät mahdollisuutta käyttää kankaita tunteidensa peilinä.
Ernst Ludwig Kirchnerin teoksissa näkyy hänen persoonansa kaksi puolta. Kirchner vangitsi Berliinin katujen elämän. Hän nautti vaudevillen ja majatalojen spektaakkelista ja kuvasi suurkaupungin hektistä ja usein harmaata arkea. Sisäistä rauhaa taiteilija haki Davosista. Täällä hän loi värikkäitä teoksia, joiden kuvakieli on ilmeikäs. Kirchner kärsi tuolloin masennuksesta, ja taidehistorioitsijat löytävät hänen töistään sairauden vaiheita. Kun kansallissosialistihallinto otti vallan Saksassa, Kirchnerin taide julistettiin rappeutuneeksi. Monet taidemaalarin teoksista tuhoutuivat. Syviä tunteitaan kuvaavalle ja teoksiinsa kiintymystä jakavalle taiteilijalle loukkauksen taso on käsittämätön. Kirchnerille tappiot johtivat itsemurhaan, ja hän riisti itseltään hengen vuonna 1938.
Sivu 1 / 17