Ferdinand Georg Waldmüller oli yksi Itävallan merkittävimmistä muotokuvamaalareista. Ferdinand lähti kotoa 14-vuotiaana. Elantonsa turvaamiseksi hän hyödynsi lahjakkuuttaan – hän maalasi muotokuvia. Monien vuosien ajan hän ansaitsi tällä tavoin vakaan toimeentulon. Lisäksi hänen poikkeuksellinen taitonsa levisi yhä laajemmalle. Myös taiteilija itse halusi kehittää intohimoaan edelleen. Siksi hän päätti opiskella maalausta Wienin kuvataideakatemiassa. Jo opintojensa aikana hän harjoitti toista ammattia. Hän työskenteli taideopettajana. Varakkaiden perheiden palkkaamana hän opetti talon lapsia. Näin oli myös Gyulay-kreivien perheen kohdalla. br/br/rnVuonna 1815 hän valmistui menestyksekkäästi Wienistä. Tuolloin kaupungissa alkoi Biedermeier-kausi. Taiteessa Biedermeier-kaudeksi katsotaan ajanjaksoa 1815–1848. Tuolloin porvaristossa kehittyi oma kulttuurinsa. Ihmiset kiinnostuivat yhä enemmän sisustussuunnittelusta, muodista ja kirjallisuudesta. He soittivat kotimusiikkia. Biedermeier-aikakauteen liitetään leima ”pako idylliin”. Maalari Ferdinand Georg Waldmüller hyödynsi tätä kehitystä, sillä hän tunnisti nopeasti ihmisten kaipuun kauniisiin asioihin. Niinpä hän toimi muotokuvamaalauksen ohella myös genre- ja maisemamaalauksen parissa. Taiteilijan lahjakkuus levisi jälleen. Hänen liiketoimintansa kukoisti. Samalla hänen taiteellinen ilmaisunsa kehittyi jatkuvasti. Tänä aikana syntyivät hänen merkittävimmät teoksensa, kuten ”Notari Dr. Josef Eltzin perhe”. Jopa Ludwig van Beethoven, yksi tuon ajan kuuluisimmista säveltäjistä, tilasi Waldmülleriltä muotokuvan. Mikä kunnia! br/br/rnVielä tänäkin päivänä Ferdinand Waldmüllerin muotokuvat vetävät meitä ihmisiä puoleensa. Hänen teoksissaan on huomattavaa syvyyttä. Lisäksi niissä tunnistaa Waldmüllerin tunnistettavan tavaramerkin: luonnollisen näköisen päivänvalon ja auringon kuvaamisen. Waldmüller hallitsi tämän taidon kuin tuskin kukaan muu hänen sukupolvensa taiteilija. Hän kehitti tavaramerkkinsä todennäköisesti matkoillaan, jotka veivät hänet Italiaan ja Pariisiin. Erityisesti etelässä hän ikuisti toistuvasti antiikin raunioita taideteoksissaan. Hän hioi valon ja varjon kuvausta täydelliseksi ja antoi siten genremaalaukselle uuden ulottuvuuden, jota kukaan ei ollut aiemmin luonut. Taiteilija eli 72-vuotiaaksi.
Ferdinand Georg Waldmüller oli yksi Itävallan merkittävimmistä muotokuvamaalareista. Ferdinand lähti kotoa 14-vuotiaana. Elantonsa turvaamiseksi hän hyödynsi lahjakkuuttaan – hän maalasi muotokuvia. Monien vuosien ajan hän ansaitsi tällä tavoin vakaan toimeentulon. Lisäksi hänen poikkeuksellinen taitonsa levisi yhä laajemmalle. Myös taiteilija itse halusi kehittää intohimoaan edelleen. Siksi hän päätti opiskella maalausta Wienin kuvataideakatemiassa. Jo opintojensa aikana hän harjoitti toista ammattia. Hän työskenteli taideopettajana. Varakkaiden perheiden palkkaamana hän opetti talon lapsia. Näin oli myös Gyulay-kreivien perheen kohdalla. br/br/rnVuonna 1815 hän valmistui menestyksekkäästi Wienistä. Tuolloin kaupungissa alkoi Biedermeier-kausi. Taiteessa Biedermeier-kaudeksi katsotaan ajanjaksoa 1815–1848. Tuolloin porvaristossa kehittyi oma kulttuurinsa. Ihmiset kiinnostuivat yhä enemmän sisustussuunnittelusta, muodista ja kirjallisuudesta. He soittivat kotimusiikkia. Biedermeier-aikakauteen liitetään leima ”pako idylliin”. Maalari Ferdinand Georg Waldmüller hyödynsi tätä kehitystä, sillä hän tunnisti nopeasti ihmisten kaipuun kauniisiin asioihin. Niinpä hän toimi muotokuvamaalauksen ohella myös genre- ja maisemamaalauksen parissa. Taiteilijan lahjakkuus levisi jälleen. Hänen liiketoimintansa kukoisti. Samalla hänen taiteellinen ilmaisunsa kehittyi jatkuvasti. Tänä aikana syntyivät hänen merkittävimmät teoksensa, kuten ”Notari Dr. Josef Eltzin perhe”. Jopa Ludwig van Beethoven, yksi tuon ajan kuuluisimmista säveltäjistä, tilasi Waldmülleriltä muotokuvan. Mikä kunnia! br/br/rnVielä tänäkin päivänä Ferdinand Waldmüllerin muotokuvat vetävät meitä ihmisiä puoleensa. Hänen teoksissaan on huomattavaa syvyyttä. Lisäksi niissä tunnistaa Waldmüllerin tunnistettavan tavaramerkin: luonnollisen näköisen päivänvalon ja auringon kuvaamisen. Waldmüller hallitsi tämän taidon kuin tuskin kukaan muu hänen sukupolvensa taiteilija. Hän kehitti tavaramerkkinsä todennäköisesti matkoillaan, jotka veivät hänet Italiaan ja Pariisiin. Erityisesti etelässä hän ikuisti toistuvasti antiikin raunioita taideteoksissaan. Hän hioi valon ja varjon kuvausta täydelliseksi ja antoi siten genremaalaukselle uuden ulottuvuuden, jota kukaan ei ollut aiemmin luonut. Taiteilija eli 72-vuotiaaksi.
Sivu 1 / 5