Taidehistorioitsijat kutsuvat baijerilaista taidemaalaria Franz Lenbachia myös "Münchenin maalariprinssiksi". Tämä nimitys ei ole sattumaa, sillä Lenbachin elämäntyyli oli korkeatasoinen ja ylellinen. Franz Lenbach, joka oli lähtöisin monilapsisesta muurariperheestä, lyötiin jopa ritariksi vuonna 1882 ja nousi näin aateliston piiriin. Nouseva ylempi keskiluokka ja aatelisto halusivat tulla hänen maalaamikseen ja tarjosivat suuria summia hänen muotokuvistaan.
Kuten monille aikansa taiteilijoille, matka Italiaan vaikutti ratkaisevasti hänen myöhempään tyyliinsä. Goethen jälkeen saksalaiset taiteilijat ovat 1700- ja 1800-luvuilla matkustaneet Italiaan, kaipauksen maahan, muinaisten kulttuurien jalanjäljissä. Siellä he toivoivat saavansa inspiraatiota roomalaisen sivilisaation paikoilta ja Italian renessanssin taiteen ja arkkitehtuurin keskeltä. Nuorena miehenä hän vieraili Roomassa ja Firenzessä ja harjoitteli taidettaan vanhojen mestareiden töiden parissa. Hän teki kopioita muun muassa tärkeistä teoksista ARTISTREPLEPLACE0 ja ARTISTREPLEPLACE1.
Lenbachin tyyliin vaikuttivat selvästi myös hänen opettajansa Münchenin taideakatemiassa. Taidemaalari ARTISTREPLEPLACE2 toi nuoren ja lupaavan taiteilijan Lenbachin Italiasta takaisin Müncheniin Akatemiaan. Siellä hän kehitti Pilotyn valvovan silmän alla erityisen tyylinsä, jossa keskityttiin tunnelmallisiin väreihin ja elävään lavastukseen. Lenbachin tyyli oli innovatiivinen siinä mielessä, että hän keskittyi kuvaamaan malliensa yksilöllisyyttä. Lenbach halusi kuvata mallinsa arvokkaasti ja kaikesta naturalismistaan huolimatta välttää köyhyyden tai kurjuuden kuvauksia, jollaisia voi löytää Gustave Courbet:sta tai Jean Francois Millet:stä. Sen sijaan Lenbach löysi taiteelliset esikuvansa pikemminkin vanhoista mestareista, kuten Tizianista tai Peter Paul Rubensista.
Taiteensa menestyksen myötä Franz Lenbach onnistui tekemään itsestään varakkaan ja vaikutusvaltaisen taiteilijan. Hän kuvasi julkkiksia, kuten Otto von Bismarkia ja jopa hallitsevaa paavia. Hän ei kuitenkaan unohtanut perhettään. Hän tuki sisaruksiaan taloudellisesti koko elämänsä ajan. Lenbachin tyyli sopi hyvin hyvin yhteen aikansa yhä vaikutusvaltaisemman porvariston kanssa. Rikkaat kansalaiset halusivat, että heitä kuvattaisiin yhtä arvokkaasti ja taitavasti kuin aatelisia. Lenbach oli heille oikea osoite.
Vaikka Franz von Lenbach sai aikalaistensa tunnustuksen, hänen rakkauselämänsä näytti melko huonolta. Lenbach oli elämänsä alkupuoliskolla onnettomasti rakastunut kreivitär Marie von Dönhoffiin, joka oli loukussa yhtä onnettomassa avioliitossa preussilaisen diplomaatin kanssa. Avioeron jälkeen hän ei kuitenkaan valinnut rinnalleen uudeksi aviomieheksi Lenbachia vaan Bernhard von Bülowin, myöhemmän valtakunnankanslerin. Lenbachin kreivittären muotokuva on edelleen yksi hänen kuuluisimmista maalauksistaan. Edes hänen kaksi myöhäistä avioliittoaan eivät auttaneet häntä pääsemään yli tästä menetyksestä.
Taidehistorioitsijat kutsuvat baijerilaista taidemaalaria Franz Lenbachia myös "Münchenin maalariprinssiksi". Tämä nimitys ei ole sattumaa, sillä Lenbachin elämäntyyli oli korkeatasoinen ja ylellinen. Franz Lenbach, joka oli lähtöisin monilapsisesta muurariperheestä, lyötiin jopa ritariksi vuonna 1882 ja nousi näin aateliston piiriin. Nouseva ylempi keskiluokka ja aatelisto halusivat tulla hänen maalaamikseen ja tarjosivat suuria summia hänen muotokuvistaan.
Kuten monille aikansa taiteilijoille, matka Italiaan vaikutti ratkaisevasti hänen myöhempään tyyliinsä. Goethen jälkeen saksalaiset taiteilijat ovat 1700- ja 1800-luvuilla matkustaneet Italiaan, kaipauksen maahan, muinaisten kulttuurien jalanjäljissä. Siellä he toivoivat saavansa inspiraatiota roomalaisen sivilisaation paikoilta ja Italian renessanssin taiteen ja arkkitehtuurin keskeltä. Nuorena miehenä hän vieraili Roomassa ja Firenzessä ja harjoitteli taidettaan vanhojen mestareiden töiden parissa. Hän teki kopioita muun muassa tärkeistä teoksista ARTISTREPLEPLACE0 ja ARTISTREPLEPLACE1.
Lenbachin tyyliin vaikuttivat selvästi myös hänen opettajansa Münchenin taideakatemiassa. Taidemaalari ARTISTREPLEPLACE2 toi nuoren ja lupaavan taiteilijan Lenbachin Italiasta takaisin Müncheniin Akatemiaan. Siellä hän kehitti Pilotyn valvovan silmän alla erityisen tyylinsä, jossa keskityttiin tunnelmallisiin väreihin ja elävään lavastukseen. Lenbachin tyyli oli innovatiivinen siinä mielessä, että hän keskittyi kuvaamaan malliensa yksilöllisyyttä. Lenbach halusi kuvata mallinsa arvokkaasti ja kaikesta naturalismistaan huolimatta välttää köyhyyden tai kurjuuden kuvauksia, jollaisia voi löytää Gustave Courbet:sta tai Jean Francois Millet:stä. Sen sijaan Lenbach löysi taiteelliset esikuvansa pikemminkin vanhoista mestareista, kuten Tizianista tai Peter Paul Rubensista.
Taiteensa menestyksen myötä Franz Lenbach onnistui tekemään itsestään varakkaan ja vaikutusvaltaisen taiteilijan. Hän kuvasi julkkiksia, kuten Otto von Bismarkia ja jopa hallitsevaa paavia. Hän ei kuitenkaan unohtanut perhettään. Hän tuki sisaruksiaan taloudellisesti koko elämänsä ajan. Lenbachin tyyli sopi hyvin hyvin yhteen aikansa yhä vaikutusvaltaisemman porvariston kanssa. Rikkaat kansalaiset halusivat, että heitä kuvattaisiin yhtä arvokkaasti ja taitavasti kuin aatelisia. Lenbach oli heille oikea osoite.
Vaikka Franz von Lenbach sai aikalaistensa tunnustuksen, hänen rakkauselämänsä näytti melko huonolta. Lenbach oli elämänsä alkupuoliskolla onnettomasti rakastunut kreivitär Marie von Dönhoffiin, joka oli loukussa yhtä onnettomassa avioliitossa preussilaisen diplomaatin kanssa. Avioeron jälkeen hän ei kuitenkaan valinnut rinnalleen uudeksi aviomieheksi Lenbachia vaan Bernhard von Bülowin, myöhemmän valtakunnankanslerin. Lenbachin kreivittären muotokuva on edelleen yksi hänen kuuluisimmista maalauksistaan. Edes hänen kaksi myöhäistä avioliittoaan eivät auttaneet häntä pääsemään yli tästä menetyksestä.
Sivu 1 / 2