Hans Memling oli elinaikanaan yksi Bruggen johtavista taiteilijoista. Hänen teoksensa koristivat kirkkoja ja alttareita, roikkuivat varakkaiden kansalaisten kodeissa ja lumosivat aateliston. Hänet tunnettiin kaukana maan rajojen ulkopuolella, ja hänen maalauksiaan arvostettiin suuresti. Ne auttoivat hänet maineeseen ja vaurauteen sekä suureen merkitykseen 1400-luvun vanhan alankomaalaisessa maalaustaiteessa. Silti Memling lähes unohdettiin hänen kuolemaansa seuranneina vuosisatoina. Vasta 1800-luvulla Hans Memling ja hänen maalaustaiteensa kokivat eräänlaisen uudelleensyntymän. Silloin nimittäin Bruggen kaupunki, sen keskiaikainen viehätysvoima ja sen taiteilijat löydettiin uudelleen romanttisen kääntyneellä katseella. Belgialaiskaupunkiin kohdistunut kiihkeä innostus siirtyi myös Memlingiin, josta tuli yhtäkkiä jälleen kerran Bruggen maalaustaiteen ruumiillistuma. Saksasta kotoisin oleva Hans Memling kokee tätä arvostusta vielä tänäkin päivänä. Hänen teoksiaan on maailman merkittävimmissä museoissa, hänen rintakuvansa komeilee Walhalla Hall of Fame -näyttelyssä Regensburgin lähellä, ja jopa asteroidi on nimetty hänen mukaansa.
Memlingin varhaiset teokset ovat peräisin Jan van Eycks- ja Rogier van der Weydens-taiteesta. Erityisesti samankaltaisuus Rogier van der Weydenin, aikansa merkittävimpiin hollantilaisiin taiteilijoihin kuuluneen taiteilijan töiden kanssa viittaa siihen, että Memling on saattanut jopa työskennellä hänen työpajassaan avustajana. Tätä olettamusta ei kuitenkaan voida varmuudella vahvistaa, sillä Hans Memlingin varhaisvuodet ja taiteellinen koulutus ovat suurelta osin hämärän peitossa. Hänen tarkkaa syntymäaikaansa ei tiedetä, eikä hänen perheestään tiedetä paljoakaan. Hänet mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjassa, kun hänestä tuli Bruggen kansalainen, ja tästä ajasta lähtien hänen tähtensä maalarina alkoi nousta.
Hans Memling alkoi kehittää omaa tyyliään van Eyckin tai van der Weydenin annetuista muodoista. Hän halusi avata uusia uria ja korvasi esimerkiksi edeltäjiensä maalauksissa havaitun kulmikkuuden ja kulmikkuuden pehmeydellä. Memlingin maalaukset muistuttavat kertomuksia, jotka vangitsevat katsojan erityisellä yksityiskohtien rikkaudellaan ja vievät hänet maailmaansa. Näin hän ei ainoastaan kiinnitä huomiota etualalla oleviin henkilöihin ja anna heille yksilöllisiä piirteitä, vaan myös taustaa täyteläistetään. Maisema tai jopa hahmoja ympäröivä arkkitehtuuri on hänelle yhtä tärkeää kuin keskeinen motiivi. Hänen hahmonsa näyttävät lempeiltä ja siroilta, niillä on sielu ja ne säteilevät tyyniä tyyneyttä. Runsas värimaailma korostaa niiden naiivia viehätystä. Memlingin motiivit ovat moninaiset ja hänen tuotantonsa laaja: hän on luonut uskonnollisten kohtausten maalausten lisäksi myös eläväisiä, porvarillisia muotokuvia ja jopa kukka-asetelman, jota pidetään lajinsa varhaisimpana. Memling suunnitteli alttaritauluja kirkkoihin ja luostareihin, mutta myös yksityiseen käyttöön tarkoitettuja pyhimys- ja madonnakuvia.
Hans Memling oli elinaikanaan yksi Bruggen johtavista taiteilijoista. Hänen teoksensa koristivat kirkkoja ja alttareita, roikkuivat varakkaiden kansalaisten kodeissa ja lumosivat aateliston. Hänet tunnettiin kaukana maan rajojen ulkopuolella, ja hänen maalauksiaan arvostettiin suuresti. Ne auttoivat hänet maineeseen ja vaurauteen sekä suureen merkitykseen 1400-luvun vanhan alankomaalaisessa maalaustaiteessa. Silti Memling lähes unohdettiin hänen kuolemaansa seuranneina vuosisatoina. Vasta 1800-luvulla Hans Memling ja hänen maalaustaiteensa kokivat eräänlaisen uudelleensyntymän. Silloin nimittäin Bruggen kaupunki, sen keskiaikainen viehätysvoima ja sen taiteilijat löydettiin uudelleen romanttisen kääntyneellä katseella. Belgialaiskaupunkiin kohdistunut kiihkeä innostus siirtyi myös Memlingiin, josta tuli yhtäkkiä jälleen kerran Bruggen maalaustaiteen ruumiillistuma. Saksasta kotoisin oleva Hans Memling kokee tätä arvostusta vielä tänäkin päivänä. Hänen teoksiaan on maailman merkittävimmissä museoissa, hänen rintakuvansa komeilee Walhalla Hall of Fame -näyttelyssä Regensburgin lähellä, ja jopa asteroidi on nimetty hänen mukaansa.
Memlingin varhaiset teokset ovat peräisin Jan van Eycks- ja Rogier van der Weydens-taiteesta. Erityisesti samankaltaisuus Rogier van der Weydenin, aikansa merkittävimpiin hollantilaisiin taiteilijoihin kuuluneen taiteilijan töiden kanssa viittaa siihen, että Memling on saattanut jopa työskennellä hänen työpajassaan avustajana. Tätä olettamusta ei kuitenkaan voida varmuudella vahvistaa, sillä Hans Memlingin varhaisvuodet ja taiteellinen koulutus ovat suurelta osin hämärän peitossa. Hänen tarkkaa syntymäaikaansa ei tiedetä, eikä hänen perheestään tiedetä paljoakaan. Hänet mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjassa, kun hänestä tuli Bruggen kansalainen, ja tästä ajasta lähtien hänen tähtensä maalarina alkoi nousta.
Hans Memling alkoi kehittää omaa tyyliään van Eyckin tai van der Weydenin annetuista muodoista. Hän halusi avata uusia uria ja korvasi esimerkiksi edeltäjiensä maalauksissa havaitun kulmikkuuden ja kulmikkuuden pehmeydellä. Memlingin maalaukset muistuttavat kertomuksia, jotka vangitsevat katsojan erityisellä yksityiskohtien rikkaudellaan ja vievät hänet maailmaansa. Näin hän ei ainoastaan kiinnitä huomiota etualalla oleviin henkilöihin ja anna heille yksilöllisiä piirteitä, vaan myös taustaa täyteläistetään. Maisema tai jopa hahmoja ympäröivä arkkitehtuuri on hänelle yhtä tärkeää kuin keskeinen motiivi. Hänen hahmonsa näyttävät lempeiltä ja siroilta, niillä on sielu ja ne säteilevät tyyniä tyyneyttä. Runsas värimaailma korostaa niiden naiivia viehätystä. Memlingin motiivit ovat moninaiset ja hänen tuotantonsa laaja: hän on luonut uskonnollisten kohtausten maalausten lisäksi myös eläväisiä, porvarillisia muotokuvia ja jopa kukka-asetelman, jota pidetään lajinsa varhaisimpana. Memling suunnitteli alttaritauluja kirkkoihin ja luostareihin, mutta myös yksityiseen käyttöön tarkoitettuja pyhimys- ja madonnakuvia.
Sivu 1 / 4