Venetsialainen taidemaalari oli syntyjään Jacopo Robusti. Koska hän oli värjääjän poika, häntä kutsuttiin perinteisesti lempinimellä "Tintoretto" - pikku värjääjä - jota Jacopo käytti myöhemmin taiteilijanimenä. Taiteilijan urasta on vain epämääräisiä tietoja. Jacopo näyttää vaalineen läheistä suhdetta Tizianiin, joka ei kuitenkaan ollut yksinomaan ystävällinen. Varmaa on, että Tintoretto toimi aktiivisesti Venetsian alueella, avasi täällä työpajan ja jätti suuren työnsä jäljet.
Jacopo Tintoretton maalaukset olivat usein luonteeltaan tunnustuksellisia. Hänen teoksensa ovat monihahmoisista tilanteista koostuvia sommitelmia. Taiteilija onnistui luomaan kuvia täynnä liikettä ja syvyyksiin pakenevia näkökulmia, jotka kertovat Tintoretton suuresta taiteellisesta lahjakkuudesta. Maalauksissa "Viimeinen ehtoollinen" ja "Kultaisen vasikan palvominen" on pehmeitä värialueita, ja tarkemmin tarkasteltuna niissä on identtisiä hahmoja eri näkökulmista. Taiteilija loi ennen maalauksen aloittamista pieniä vahahahmoja, joita hän kuvasi teoksissaan eri kuvakulmista.
Tintorettoa arvosteltiin koko hänen uransa ajan. Hän työskenteli liian nopeasti, siveltimenvedot olivat liian kiihkeästi sijoitettuja ja liian levottomia. Hänen teoksensa olivat kiistanalaisia, mutta Jacopo sai silti tilauksia alttarimaalauksista. Jacopon mottona oli yhdistää maalauksissaan Michelangelon piirustukset ja Tizianin värikkyys. Kriitikoiden lisäksi Tintoretto oli yksi aikansa arvostetuimmista taidemaalareista kaukana Venetsian ulkopuolella.
Venetsialainen taidemaalari oli syntyjään Jacopo Robusti. Koska hän oli värjääjän poika, häntä kutsuttiin perinteisesti lempinimellä "Tintoretto" - pikku värjääjä - jota Jacopo käytti myöhemmin taiteilijanimenä. Taiteilijan urasta on vain epämääräisiä tietoja. Jacopo näyttää vaalineen läheistä suhdetta Tizianiin, joka ei kuitenkaan ollut yksinomaan ystävällinen. Varmaa on, että Tintoretto toimi aktiivisesti Venetsian alueella, avasi täällä työpajan ja jätti suuren työnsä jäljet.
Jacopo Tintoretton maalaukset olivat usein luonteeltaan tunnustuksellisia. Hänen teoksensa ovat monihahmoisista tilanteista koostuvia sommitelmia. Taiteilija onnistui luomaan kuvia täynnä liikettä ja syvyyksiin pakenevia näkökulmia, jotka kertovat Tintoretton suuresta taiteellisesta lahjakkuudesta. Maalauksissa "Viimeinen ehtoollinen" ja "Kultaisen vasikan palvominen" on pehmeitä värialueita, ja tarkemmin tarkasteltuna niissä on identtisiä hahmoja eri näkökulmista. Taiteilija loi ennen maalauksen aloittamista pieniä vahahahmoja, joita hän kuvasi teoksissaan eri kuvakulmista.
Tintorettoa arvosteltiin koko hänen uransa ajan. Hän työskenteli liian nopeasti, siveltimenvedot olivat liian kiihkeästi sijoitettuja ja liian levottomia. Hänen teoksensa olivat kiistanalaisia, mutta Jacopo sai silti tilauksia alttarimaalauksista. Jacopon mottona oli yhdistää maalauksissaan Michelangelon piirustukset ja Tizianin värikkyys. Kriitikoiden lisäksi Tintoretto oli yksi aikansa arvostetuimmista taidemaalareista kaukana Venetsian ulkopuolella.
Sivu 1 / 5