Jan Collaert (II) | |
---|---|
Vaihtoehtoiset nimet | Jan Collaert II , Jan Collaert der Jüngere , Johannes Collaert II |
Sukupuoli | Männlich |
Syntynyt | 1561 (Antwerpen, BE) |
Kuollut | 1620 (Antwerpen, BE) |
Kansalaisuus | Belgia |
Aikakaudet | Renessanssi, manierismi |
Media | kuparikaiverrus, Grafiikka |
Laji | kuvankaiverrus, grafiikka, Uskonnollinen taide, mytologinen taide |
Perhe | Hans Collaert (Isä), Adriaen Collaert (veli) |
Vaikuttanut | Hans Collaert |
Vaikutus | Adriaen Collaert |
Wikipedia |
Jan Collaert (II)
|
Keräilijänä, joka on syventynyt flaamilaiseen taidegrafiikkaan, pidän Jan Collaertia (II) kiehtovana hahmona, joka edustaa Antwerpenin taiteellista kukoistusta vuoden 1600 tienoilla. Hänen teoksensa, joille on ominaista huomattava tarkkuus ja yksityiskohtien huomioiminen, heijastavat paitsi Collaertin perheen teknistä mestaruutta myös aikakautensa innovatiivista henkeä. Minuun tekee erityisen vaikutuksen Collaertin (II) kyky tasapainottaa mytologisia, uskonnollisia ja allegorisia aiheita kaiverruksissaan ja yhdistää tyylikkyys ja ilmaisuvoima. Hänen vedoksissaan on usein hienovaraista dramatiikkaa, joka vetää katsojan välittömästi mukaan kohtaukseen. Sommitelmat eivät ole koskaan liian täynnä, vaan ne saavat vaikutuksensa aikaan selkeillä linjoilla ja harmonisella hahmojen sijoittelulla.
Minua kiehtoo Collaertin töissä jatkuvasti se, että hän käyttää valoa ja varjoa vivahteikkaasti syvyyden ja tunnelman luomiseksi. Aikana, jolloin taidegrafiikka sai tunnustusta itsenäisenä taidemuotona, Collaertilla (II) oli merkittävä rooli Antwerpenin koulukunnan korkeiden standardien vakiinnuttamisessa. Hänen yhteistyönsä muiden merkittävien taiteilijoiden ja kustantajien, kuten hänen veljensä Adriaenin, kanssa johti lukuisiin sarjoihin, joita pidetään nykyään renessanssiajan taidegrafiikan mestariteoksina. Hänen tuotantonsa monipuolisuus - raamatullisista kohtauksista maisemiin ja koristeellisiin kuvioihin - tekee hänestä välttämättömän osan Euroopan taidehistoriaa käsittelevää kokoelmaa. Juuri tämä teknisen täydellisyyden, taiteellisen mielikuvituksen ja historiallisen kontekstin yhdistelmä tekee Jan Collaertista (II) yhden aikakautensa tärkeimmistä kaivertajista.
Keräilijänä, joka on syventynyt flaamilaiseen taidegrafiikkaan, pidän Jan Collaertia (II) kiehtovana hahmona, joka edustaa Antwerpenin taiteellista kukoistusta vuoden 1600 tienoilla. Hänen teoksensa, joille on ominaista huomattava tarkkuus ja yksityiskohtien huomioiminen, heijastavat paitsi Collaertin perheen teknistä mestaruutta myös aikakautensa innovatiivista henkeä. Minuun tekee erityisen vaikutuksen Collaertin (II) kyky tasapainottaa mytologisia, uskonnollisia ja allegorisia aiheita kaiverruksissaan ja yhdistää tyylikkyys ja ilmaisuvoima. Hänen vedoksissaan on usein hienovaraista dramatiikkaa, joka vetää katsojan välittömästi mukaan kohtaukseen. Sommitelmat eivät ole koskaan liian täynnä, vaan ne saavat vaikutuksensa aikaan selkeillä linjoilla ja harmonisella hahmojen sijoittelulla.
Minua kiehtoo Collaertin töissä jatkuvasti se, että hän käyttää valoa ja varjoa vivahteikkaasti syvyyden ja tunnelman luomiseksi. Aikana, jolloin taidegrafiikka sai tunnustusta itsenäisenä taidemuotona, Collaertilla (II) oli merkittävä rooli Antwerpenin koulukunnan korkeiden standardien vakiinnuttamisessa. Hänen yhteistyönsä muiden merkittävien taiteilijoiden ja kustantajien, kuten hänen veljensä Adriaenin, kanssa johti lukuisiin sarjoihin, joita pidetään nykyään renessanssiajan taidegrafiikan mestariteoksina. Hänen tuotantonsa monipuolisuus - raamatullisista kohtauksista maisemiin ja koristeellisiin kuvioihin - tekee hänestä välttämättömän osan Euroopan taidehistoriaa käsittelevää kokoelmaa. Juuri tämä teknisen täydellisyyden, taiteellisen mielikuvituksen ja historiallisen kontekstin yhdistelmä tekee Jan Collaertista (II) yhden aikakautensa tärkeimmistä kaivertajista.
Sivu 1 / 1