John Callcott Horsley oli 1800-luvun englantilainen taidemaalari, joka kunnostautui pääasiassa historiallisissa kohtauksissa sekä paikallisen ympäristön ja ihmisten elämäntapojen kuvaamisessa. Vaikka hän teki uraa Kuninkaallisessa akatemiassa, hän aiheutti kaksi hyvin erilaista skandaalia.
Ensinnäkin vuonna 1843 hän loi ensimmäisen meille tunnetun joulutervehdyskortin Sir Henry Colen ehdotuksesta, joka oli virkamies ja kunnostautui monin tavoin innovaattorina. Kortin keskellä on iloinen pöytäseurue, luultavasti perhe: iäkäs pariskunta, kaksi nuorempaa pariskuntaa ja useita lapsia. Lähes kaikilla heistä on lasi kädessään, ja etualalla, aivan seppeleen kaltaisen koristekankaan takana, jossa on teksti "Hyvää Joulua ja onnellista uutta vuotta". SINÄ", pikkutyttö siemaisee runsaan kulauksen punaviinilasista, jota hänelle ojennetaan. Sivukohtaukset köyhempien luokkien elämästä kalpenevat sen rinnalla. Mutta puritaanisen Temperence Society -järjestön "teetotalistit" herättivät valtavan vastalauseen tätä heidän mielestään yllyttävää juomista vastaan juuri jouluna.
Toisaalta John Callcott Horsley ei ollut missään nimessä vallankumouksellinen, mutta oli itse moraalinen herrasmies. Académie des Beaux-Artsin Pariisin salongin vaikutuksesta alastonkuvat tulivat jälleen muotiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä. Horsley yritti kaikella arvovallallaan Kuninkaallisen akatemian rehtorina ja rahastonhoitajana estää maalaamisen alastonmalleista. Hän vastusti jyrkästi tätä uudistusta. Taidemaalarikollegan Albert Joseph Moore naisen alastonkuva, joka oli hänen tapansa mukaan nimetty kukkakoristeen, valkoisen hortensian, mukaan, vaurioitui naarmuuntuneena erään näyttelyn aikana. Horsleyn epäiltiin tehneen tämän. Häntä syytettiin myös siitä, että hän oli vastuussa Akatemian opiskelijoiden alastonkuvien katoamisesta. Varmaa lienee, että hän julkaisi The Times -lehdessä nimimerkillä "British Matron" kirjeen, jonka hän otsikoi "A Woman's Plea". Se oli jälleen syytös moraalin rappiosta alastonmaalauksen avulla. Kaikki tämä sai satiirilehti "Punchin" antamaan hyväkäytöksisten aiheiden maalarille lempinimen "Mr. J.C(lothes) Horsley", joka on sanaleikki ja tarkoittaa "vaatehevosta".
John Callcott Horsley, jolla oli sukulaisuussuhteita moniin tuon ajan brittiläisiin kuuluisuuksiin, oli kuitenkin arvostettu taiteilija, jonka maalaukset ovat usein vanhan mestarin laatuisia ja muistuttavat hollantilaisen maalaustaiteen kukoistuskautta. Hän voitti kilpailun ja osallistui viiden muun maalarin kanssa Westminsterin palatsin koristeluun. Siellä hän loi herrojen saliin kuusi allegorista freskoa, jotka symboloivat uskonnon, ritarillisuuden ja lain teemoja. Samalla Horsley otti haltuunsa uskonnon kuvaamisen. Kahdesti naimisissa ollut taiteilija, jonka lukuisista lapsista useat saavuttivat merkityksen omilla ammattialoillaan, kuoli vuonna 1903 Lontoossa 86-vuotiaana.
John Callcott Horsley oli 1800-luvun englantilainen taidemaalari, joka kunnostautui pääasiassa historiallisissa kohtauksissa sekä paikallisen ympäristön ja ihmisten elämäntapojen kuvaamisessa. Vaikka hän teki uraa Kuninkaallisessa akatemiassa, hän aiheutti kaksi hyvin erilaista skandaalia.
Ensinnäkin vuonna 1843 hän loi ensimmäisen meille tunnetun joulutervehdyskortin Sir Henry Colen ehdotuksesta, joka oli virkamies ja kunnostautui monin tavoin innovaattorina. Kortin keskellä on iloinen pöytäseurue, luultavasti perhe: iäkäs pariskunta, kaksi nuorempaa pariskuntaa ja useita lapsia. Lähes kaikilla heistä on lasi kädessään, ja etualalla, aivan seppeleen kaltaisen koristekankaan takana, jossa on teksti "Hyvää Joulua ja onnellista uutta vuotta". SINÄ", pikkutyttö siemaisee runsaan kulauksen punaviinilasista, jota hänelle ojennetaan. Sivukohtaukset köyhempien luokkien elämästä kalpenevat sen rinnalla. Mutta puritaanisen Temperence Society -järjestön "teetotalistit" herättivät valtavan vastalauseen tätä heidän mielestään yllyttävää juomista vastaan juuri jouluna.
Toisaalta John Callcott Horsley ei ollut missään nimessä vallankumouksellinen, mutta oli itse moraalinen herrasmies. Académie des Beaux-Artsin Pariisin salongin vaikutuksesta alastonkuvat tulivat jälleen muotiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä. Horsley yritti kaikella arvovallallaan Kuninkaallisen akatemian rehtorina ja rahastonhoitajana estää maalaamisen alastonmalleista. Hän vastusti jyrkästi tätä uudistusta. Taidemaalarikollegan Albert Joseph Moore naisen alastonkuva, joka oli hänen tapansa mukaan nimetty kukkakoristeen, valkoisen hortensian, mukaan, vaurioitui naarmuuntuneena erään näyttelyn aikana. Horsleyn epäiltiin tehneen tämän. Häntä syytettiin myös siitä, että hän oli vastuussa Akatemian opiskelijoiden alastonkuvien katoamisesta. Varmaa lienee, että hän julkaisi The Times -lehdessä nimimerkillä "British Matron" kirjeen, jonka hän otsikoi "A Woman's Plea". Se oli jälleen syytös moraalin rappiosta alastonmaalauksen avulla. Kaikki tämä sai satiirilehti "Punchin" antamaan hyväkäytöksisten aiheiden maalarille lempinimen "Mr. J.C(lothes) Horsley", joka on sanaleikki ja tarkoittaa "vaatehevosta".
John Callcott Horsley, jolla oli sukulaisuussuhteita moniin tuon ajan brittiläisiin kuuluisuuksiin, oli kuitenkin arvostettu taiteilija, jonka maalaukset ovat usein vanhan mestarin laatuisia ja muistuttavat hollantilaisen maalaustaiteen kukoistuskautta. Hän voitti kilpailun ja osallistui viiden muun maalarin kanssa Westminsterin palatsin koristeluun. Siellä hän loi herrojen saliin kuusi allegorista freskoa, jotka symboloivat uskonnon, ritarillisuuden ja lain teemoja. Samalla Horsley otti haltuunsa uskonnon kuvaamisen. Kahdesti naimisissa ollut taiteilija, jonka lukuisista lapsista useat saavuttivat merkityksen omilla ammattialoillaan, kuoli vuonna 1903 Lontoossa 86-vuotiaana.
Sivu 1 / 1