Taidehistorian hämärän peittämässä kuvassa näkyy maalari Joos van Cleve, joka rikastutti Antwerpeniä ainutlaatuisella tyylillään ja mestarillisella tekniikallaan. Tämän noin vuonna 1485 syntyneen lahjakkaan taiteilijan tarkkaa syntyperää ei ole varmuudella selvitetty, mutta hänen uskotaan olevan kotoisin Ala-Reinin alueelta tai Cleven kaupungista. Hänen elämänsä ja teoksensa ovat seikkailullinen matka renessanssin tyylien ja tekniikoiden sulatusuunissa. Joos van Cleven alkujuuret ovat ARTISTREPLEPLACE0:n työpajassa, jossa hän opiskeli paneelimaalausta vuosina 1506-1509 ja ikuisti itsensä yhteen teokseen. Uskotaan, että van Cleve muutti Bruggeen vuosien 1507 ja 1511 välisenä aikana sikäläisen maalauskoulun innoittamana. Sydän vei hänet kuitenkin lopulta Antwerpeniin, jossa hänestä tuli Pyhän Luukkaan killan mestari vuonna 1511. Hänen tyylinsä, johon vaikuttivat varhaisen hollantilaisen maalaustaiteen tekniikat ja Italian renessanssin uudemmat virtaukset, toi raikkaan tuulahduksen flaamilaiseen taidekenttään. Maalarina Joos van Cleve oli todellinen käsityöläinen, joka otti edelläkävijän roolin sisällyttämällä maalaustensa taustalle laajoja maailmanmaisemia.
Vilkkaassa ja tuotteliaassa työpajassaan, jossa hän ohjasi ainakin viittä oppilasta ja useita avustajia, hän tuotti koko uransa ajan maalauksia eri tyyleillä. Jokainen teos, olipa kyseessä sitten perinteinen triptyykki tai kuninkaallinen muotokuva, on osoitus hänen vertaansa vailla olevasta väriherkkyydestään ja ainutlaatuisesta hahmojen kiinteydestä. Hänen huomattavimpiin teoksiinsa kuuluu joitakin teoksia, joissa on hänen huomaamaton monogramminsa "JB", ja toisia, joissa hän on asettanut itsensä sivuhahmojen joukkoon. Taidegrafiikka näistä teoksista olisi vaikuttava lisä mihin tahansa kokoelmaan ja todiste Joos van Cleven hiotusta ammattitaidosta. Koko uransa aikana van Cleve tuotti lukuisia uskonnollisia aiheita ja muotokuvia, jotka vakiinnuttivat hänen maineensa aikansa johtavana taidemaalarina. Suurin osa hänen teoksistaan on kuitenkin uskonnollisia motiiveja tai muotokuvia, lukuun ottamatta joitakin merkittäviä poikkeuksia, kuten versioita Lucretian itsemurhasta ja Leonardon tyylisestä puolifiguraalisesta alastonkuvasta, Mona Vannasta, joka on Prahan kansallisgalleriassa. Hänen teoksensa heijastavat paitsi hänen ainutlaatuista tyyliään myös Antwerpenin kosmopoliittista kauppaluokkaa, joka oli tuolloin Euroopan kaupan keskus. Hänen taiteellisen perintönsä luova voima ja monipuolisuus tekevät van Clevestä aikansa merkittävän taiteilijan.
Kuoltuaan vuonna 1541 Joos van Cleve jätti jälkeensä rikkaan perinnön, jota jatkoi myös hänen poikansa TAITEILIJA1 , josta tuli myös taidemaalari ja joka peri työpajan. Vuosisatojen kuluessa hänen nimensä kuitenkin katosi taidehistorian aikakirjoista, kunnes se löydettiin uudelleen 1800-luvulla. Nykyään tunnetaan yli 300 hänen tai hänen työpajansa teosta, jotka vaihtelevat huomattavasti laadultaan ja tyyliltään. Näistä teoksista tehty taidegrafiikka olisi paitsi kunnianosoitus Joos van Cleven taiteelliselle nerokkuudelle myös todellinen pala historiaa, joka pitää renessanssin hengen elossa.
Taidehistorian hämärän peittämässä kuvassa näkyy maalari Joos van Cleve, joka rikastutti Antwerpeniä ainutlaatuisella tyylillään ja mestarillisella tekniikallaan. Tämän noin vuonna 1485 syntyneen lahjakkaan taiteilijan tarkkaa syntyperää ei ole varmuudella selvitetty, mutta hänen uskotaan olevan kotoisin Ala-Reinin alueelta tai Cleven kaupungista. Hänen elämänsä ja teoksensa ovat seikkailullinen matka renessanssin tyylien ja tekniikoiden sulatusuunissa. Joos van Cleven alkujuuret ovat ARTISTREPLEPLACE0:n työpajassa, jossa hän opiskeli paneelimaalausta vuosina 1506-1509 ja ikuisti itsensä yhteen teokseen. Uskotaan, että van Cleve muutti Bruggeen vuosien 1507 ja 1511 välisenä aikana sikäläisen maalauskoulun innoittamana. Sydän vei hänet kuitenkin lopulta Antwerpeniin, jossa hänestä tuli Pyhän Luukkaan killan mestari vuonna 1511. Hänen tyylinsä, johon vaikuttivat varhaisen hollantilaisen maalaustaiteen tekniikat ja Italian renessanssin uudemmat virtaukset, toi raikkaan tuulahduksen flaamilaiseen taidekenttään. Maalarina Joos van Cleve oli todellinen käsityöläinen, joka otti edelläkävijän roolin sisällyttämällä maalaustensa taustalle laajoja maailmanmaisemia.
Vilkkaassa ja tuotteliaassa työpajassaan, jossa hän ohjasi ainakin viittä oppilasta ja useita avustajia, hän tuotti koko uransa ajan maalauksia eri tyyleillä. Jokainen teos, olipa kyseessä sitten perinteinen triptyykki tai kuninkaallinen muotokuva, on osoitus hänen vertaansa vailla olevasta väriherkkyydestään ja ainutlaatuisesta hahmojen kiinteydestä. Hänen huomattavimpiin teoksiinsa kuuluu joitakin teoksia, joissa on hänen huomaamaton monogramminsa "JB", ja toisia, joissa hän on asettanut itsensä sivuhahmojen joukkoon. Taidegrafiikka näistä teoksista olisi vaikuttava lisä mihin tahansa kokoelmaan ja todiste Joos van Cleven hiotusta ammattitaidosta. Koko uransa aikana van Cleve tuotti lukuisia uskonnollisia aiheita ja muotokuvia, jotka vakiinnuttivat hänen maineensa aikansa johtavana taidemaalarina. Suurin osa hänen teoksistaan on kuitenkin uskonnollisia motiiveja tai muotokuvia, lukuun ottamatta joitakin merkittäviä poikkeuksia, kuten versioita Lucretian itsemurhasta ja Leonardon tyylisestä puolifiguraalisesta alastonkuvasta, Mona Vannasta, joka on Prahan kansallisgalleriassa. Hänen teoksensa heijastavat paitsi hänen ainutlaatuista tyyliään myös Antwerpenin kosmopoliittista kauppaluokkaa, joka oli tuolloin Euroopan kaupan keskus. Hänen taiteellisen perintönsä luova voima ja monipuolisuus tekevät van Clevestä aikansa merkittävän taiteilijan.
Kuoltuaan vuonna 1541 Joos van Cleve jätti jälkeensä rikkaan perinnön, jota jatkoi myös hänen poikansa TAITEILIJA1 , josta tuli myös taidemaalari ja joka peri työpajan. Vuosisatojen kuluessa hänen nimensä kuitenkin katosi taidehistorian aikakirjoista, kunnes se löydettiin uudelleen 1800-luvulla. Nykyään tunnetaan yli 300 hänen tai hänen työpajansa teosta, jotka vaihtelevat huomattavasti laadultaan ja tyyliltään. Näistä teoksista tehty taidegrafiikka olisi paitsi kunnianosoitus Joos van Cleven taiteelliselle nerokkuudelle myös todellinen pala historiaa, joka pitää renessanssin hengen elossa.
Sivu 1 / 2