Justus Sustermansia, joka tunnettiin myös nimellä Giusto Sustermans, pidettiin tuolloin koko Italian parhaana taidemaalarina. Sustermans syntyi kuitenkin Antwerpenissä 1500-luvun lopulla. Ennen Italiaan muuttoa hän opiskeli Flanderissa, Antwerpenissä ja myöhemmin Pariisissa. Uskotaan, että Willem de Vos, kuuluisan Antwerpenin taidemaalarin Maarten de Vos veljenpoika, oli hänen opettajansa. Tämän jälkeen Sustermans asui Firenzessä, joka oli hänen pääasiallinen asuinpaikkansa 83-vuotiaana tapahtuneeseen kuolemaansa saakka. Italialaisen barokin innoittamana hän opiskeli tunnettuja venetsialaisia taiteilijoita ja sai pian töitä Medicien hovimaalarina. Hän valmisti lukemattomia muotokuvia tälle vaikutusvaltaiselle renessanssiajan perheelle. Mesenaatit arvostivat suuresti hänen taidettaan, erityisesti suurherttua Cosimo II de Medici, joka viipyi usein, pitkään ja mielellään Sustermanin ateljeessa.
Italialaista taidetta kohtaan tuntemansa intohimon lisäksi Sustermans oli kiinnostunut myös espanjalaisesta muotokuvamaalarista Diego Velázquez ja ranskalaisesta Pierre Mignard. Sustermans ei myöskään antanut rajoittaa itseään tilaustöiden suhteen: Medicien lisäksi hän maalasi muotokuvia Itävallan arkkiherttua Ferdinand II:lle tai esimerkiksi tähtitieteilijä Galileo Gallileille. Galileolle, jonka suojelijoita olivat myös Medicit, Sustermans valmisti yhteensä kolme erilaista muotokuvaa, joista yksi meni lahjaksi pariisilaiselle Galileon ystävälle. Myöhemmin maalaus, kuten monet muutkin Sustermanin teokset, päätyi kuitenkin Ferdinand II:n kokoelmiin. Hän oli myös vastuussa siitä, että Sustermans vieraili usein Wienissä Firenzen pääasiallisten asuinpaikkojensa lisäksi. Hänen mukanaan oli hänen veljensä Jan, joka oli Sustermansin muiden veljien Cornelisin ja Franzin tavoin myös taiteilija. Sustermans kävi myös Roomassa, jossa hän maalasi muotokuvan paavi Urban VIII:sta.
Hänen teoksilleen olivat aluksi ominaisia hyvin selkeät ja tarkat linjat. Näin ollen Sustermanin varhaiset maalaukset vahvistavat vaikuttavasti hänen käsityötaitonsa. Häntä ei turhaan pidetty koko Italian parhaana taidemaalarina. Elämänsä aikana hän kuitenkin vähitellen etääntyi tästä tyylistä. Sillä välin hän maalasi motiivejaan melko pelkistettyinä ja varautuneina synkkään tunnelmaan. Lopulta hän ei kuitenkaan löytänyt lopullista tyyliään alkuperäisestä tarkkuudesta eikä vaatimattomuudesta. Sen sijaan hänen myöhemmät maalauksensa vaikuttavat vapaammilta ja ilmaisuvoimaisemmilta. Sustermans johti pitkään myös taiteellista työpajaa, jossa esimerkiksi Francesco Buonavita, Valerio Marucelli ja Giovanni Lionardo Henner toimivat maalareina.
Justus Sustermansia, joka tunnettiin myös nimellä Giusto Sustermans, pidettiin tuolloin koko Italian parhaana taidemaalarina. Sustermans syntyi kuitenkin Antwerpenissä 1500-luvun lopulla. Ennen Italiaan muuttoa hän opiskeli Flanderissa, Antwerpenissä ja myöhemmin Pariisissa. Uskotaan, että Willem de Vos, kuuluisan Antwerpenin taidemaalarin Maarten de Vos veljenpoika, oli hänen opettajansa. Tämän jälkeen Sustermans asui Firenzessä, joka oli hänen pääasiallinen asuinpaikkansa 83-vuotiaana tapahtuneeseen kuolemaansa saakka. Italialaisen barokin innoittamana hän opiskeli tunnettuja venetsialaisia taiteilijoita ja sai pian töitä Medicien hovimaalarina. Hän valmisti lukemattomia muotokuvia tälle vaikutusvaltaiselle renessanssiajan perheelle. Mesenaatit arvostivat suuresti hänen taidettaan, erityisesti suurherttua Cosimo II de Medici, joka viipyi usein, pitkään ja mielellään Sustermanin ateljeessa.
Italialaista taidetta kohtaan tuntemansa intohimon lisäksi Sustermans oli kiinnostunut myös espanjalaisesta muotokuvamaalarista Diego Velázquez ja ranskalaisesta Pierre Mignard. Sustermans ei myöskään antanut rajoittaa itseään tilaustöiden suhteen: Medicien lisäksi hän maalasi muotokuvia Itävallan arkkiherttua Ferdinand II:lle tai esimerkiksi tähtitieteilijä Galileo Gallileille. Galileolle, jonka suojelijoita olivat myös Medicit, Sustermans valmisti yhteensä kolme erilaista muotokuvaa, joista yksi meni lahjaksi pariisilaiselle Galileon ystävälle. Myöhemmin maalaus, kuten monet muutkin Sustermanin teokset, päätyi kuitenkin Ferdinand II:n kokoelmiin. Hän oli myös vastuussa siitä, että Sustermans vieraili usein Wienissä Firenzen pääasiallisten asuinpaikkojensa lisäksi. Hänen mukanaan oli hänen veljensä Jan, joka oli Sustermansin muiden veljien Cornelisin ja Franzin tavoin myös taiteilija. Sustermans kävi myös Roomassa, jossa hän maalasi muotokuvan paavi Urban VIII:sta.
Hänen teoksilleen olivat aluksi ominaisia hyvin selkeät ja tarkat linjat. Näin ollen Sustermanin varhaiset maalaukset vahvistavat vaikuttavasti hänen käsityötaitonsa. Häntä ei turhaan pidetty koko Italian parhaana taidemaalarina. Elämänsä aikana hän kuitenkin vähitellen etääntyi tästä tyylistä. Sillä välin hän maalasi motiivejaan melko pelkistettyinä ja varautuneina synkkään tunnelmaan. Lopulta hän ei kuitenkaan löytänyt lopullista tyyliään alkuperäisestä tarkkuudesta eikä vaatimattomuudesta. Sen sijaan hänen myöhemmät maalauksensa vaikuttavat vapaammilta ja ilmaisuvoimaisemmilta. Sustermans johti pitkään myös taiteellista työpajaa, jossa esimerkiksi Francesco Buonavita, Valerio Marucelli ja Giovanni Lionardo Henner toimivat maalareina.
Sivu 1 / 1