1800-luku oli Saksassa vilkkaan taiteellisen luomistyön aikaa, ja tämän aikakauden keskeinen henkilö oli Philipp Christian Ludwig Knaus. Knaus syntyi 5. lokakuuta 1829 romanttisessa Wiesbadenin kaupungissa ja kuoli 7. joulukuuta 1910 kulttuuripääkaupungissa Berliinissä. Hän teki vaikuttavan uransa merkittävänä taiteilijana ja Düsseldorfin maalaustaiteen koulukunnan kirkkaana tukipilarina. Hänen siveltimensä sävyistä ja teostensa motiiveista löytyi tuon ajan Saksan pulssi. Knausin taidot vaihtelivat genremaalauksesta muotokuvamaalaukseen ja löysivät tiensä jopa mainosalalle. Hänen teoksensa saivat laajaa suosiota kaiverrusten ja valokuvien kautta, eikä ole ihme, että laadukkaat taidegrafiikkamme herättävät nämä teokset henkiin ja vangitsevat niiden historiallisen taikuuden.
Knausin varhaiselämää leimasi hänen taiteellisen intohimonsa löytyminen. Waiblingenista Wiesbadeniin muuttaneen optikon poika Knaus löysi "maalaamisen halun" jo varhain. Kouluaikaisen piirustusopettajansa Philipp Jakob Albrechtin ja herttuan hovimaalarin ARTISTREPLEPLACE0:n ohjauksessa Knaus aloitti matkansa taiteen maailmaan. Knaus liittyi 16-vuotiaana Düsseldorfin taideakatemiaan, jossa hän muovasi taiteellista polkuaan Karl Ferdinand Sohn:n ja Friedrich Wilhelm von Schadow:n ohjauksessa. Opettajiensa uskonnollisten ja mytologisten aiheiden jäljittelyn sijaan Knaus kuitenkin löysi mieltymyksensä genremaalaukseen. Niinpä hän tuotti teoksia, kuten "Der Bauernerntanz" (1850), "Die Falschspieler" (1851) ja "Der Bienenvater" (1851). Seuraavina vuosikymmeninä Knaus toteutti taiteellisen odysseian, joka vei hänet Düsseldorfista Pariisiin, Euroopan silloiseen kulttuuripääkaupunkiin, ja lopulta takaisin Saksaan. Hänen teoksiaan palkittiin lukuisilla palkinnoilla, ja hänen taitonsa muotokuvataiteilijana tunnettiin laajalti. Hänen maalauksissaan oli todentuntuinen ilmapiiri, joka näkyy hänen siveltimiensä yksityiskohdissa ja värien voimakkuudessa, jotka herättävät jokaisen taidegrafiikkamme eloon.
Vanhoilla päivillään Knaus nimitettiin Preussin kuninkaalliseksi professoriksi ja hän johti mestaristudiota Berliinin taideakatemiassa. Hänen viimeisiä vuosiaan leimasivat matkat, jotka veivät hänet Lontooseen, Wieniin, Budapestiin, Pariisiin ja Roomaan. Kaikista hänen taiteellisista saavutuksistaan huolimatta Knaus oli kuitenkin 1800-luvun menestynein Wiesbadenin taidemaalari - kunnia, jonka taidehistoria säilyttää tähän päivään asti. Kun katsot nykyään Knausin taidegrafiikkaa, voit paitsi tutustua mestarillisen taidemaalarin käsityötaitoon myös uppoutua 1800-luvun sielunelämään. Jokainen siveltimenveto, jokainen värivalinta ja jokainen sommitelma vangitsee osan tuosta menneestä aikakaudesta ja herättää sen eloon nykyisyydessämme. Niistä välittyy realismin ja intiimiyden tuntu, joka vangitsee sekä ajan estetiikan että yhteiskunnallisen kontekstin. Vaikka alkuperäiskuvat ovat museoissa ja yksityiskokoelmissa ympäri maailmaa, nämä taidegrafiikat antavat meille mahdollisuuden tutustua Philipp Christian Ludwig Knausin taiteelliseen perintöön ja lähteä matkalle menneisyyteen.
1800-luku oli Saksassa vilkkaan taiteellisen luomistyön aikaa, ja tämän aikakauden keskeinen henkilö oli Philipp Christian Ludwig Knaus. Knaus syntyi 5. lokakuuta 1829 romanttisessa Wiesbadenin kaupungissa ja kuoli 7. joulukuuta 1910 kulttuuripääkaupungissa Berliinissä. Hän teki vaikuttavan uransa merkittävänä taiteilijana ja Düsseldorfin maalaustaiteen koulukunnan kirkkaana tukipilarina. Hänen siveltimensä sävyistä ja teostensa motiiveista löytyi tuon ajan Saksan pulssi. Knausin taidot vaihtelivat genremaalauksesta muotokuvamaalaukseen ja löysivät tiensä jopa mainosalalle. Hänen teoksensa saivat laajaa suosiota kaiverrusten ja valokuvien kautta, eikä ole ihme, että laadukkaat taidegrafiikkamme herättävät nämä teokset henkiin ja vangitsevat niiden historiallisen taikuuden.
Knausin varhaiselämää leimasi hänen taiteellisen intohimonsa löytyminen. Waiblingenista Wiesbadeniin muuttaneen optikon poika Knaus löysi "maalaamisen halun" jo varhain. Kouluaikaisen piirustusopettajansa Philipp Jakob Albrechtin ja herttuan hovimaalarin ARTISTREPLEPLACE0:n ohjauksessa Knaus aloitti matkansa taiteen maailmaan. Knaus liittyi 16-vuotiaana Düsseldorfin taideakatemiaan, jossa hän muovasi taiteellista polkuaan Karl Ferdinand Sohn:n ja Friedrich Wilhelm von Schadow:n ohjauksessa. Opettajiensa uskonnollisten ja mytologisten aiheiden jäljittelyn sijaan Knaus kuitenkin löysi mieltymyksensä genremaalaukseen. Niinpä hän tuotti teoksia, kuten "Der Bauernerntanz" (1850), "Die Falschspieler" (1851) ja "Der Bienenvater" (1851). Seuraavina vuosikymmeninä Knaus toteutti taiteellisen odysseian, joka vei hänet Düsseldorfista Pariisiin, Euroopan silloiseen kulttuuripääkaupunkiin, ja lopulta takaisin Saksaan. Hänen teoksiaan palkittiin lukuisilla palkinnoilla, ja hänen taitonsa muotokuvataiteilijana tunnettiin laajalti. Hänen maalauksissaan oli todentuntuinen ilmapiiri, joka näkyy hänen siveltimiensä yksityiskohdissa ja värien voimakkuudessa, jotka herättävät jokaisen taidegrafiikkamme eloon.
Vanhoilla päivillään Knaus nimitettiin Preussin kuninkaalliseksi professoriksi ja hän johti mestaristudiota Berliinin taideakatemiassa. Hänen viimeisiä vuosiaan leimasivat matkat, jotka veivät hänet Lontooseen, Wieniin, Budapestiin, Pariisiin ja Roomaan. Kaikista hänen taiteellisista saavutuksistaan huolimatta Knaus oli kuitenkin 1800-luvun menestynein Wiesbadenin taidemaalari - kunnia, jonka taidehistoria säilyttää tähän päivään asti. Kun katsot nykyään Knausin taidegrafiikkaa, voit paitsi tutustua mestarillisen taidemaalarin käsityötaitoon myös uppoutua 1800-luvun sielunelämään. Jokainen siveltimenveto, jokainen värivalinta ja jokainen sommitelma vangitsee osan tuosta menneestä aikakaudesta ja herättää sen eloon nykyisyydessämme. Niistä välittyy realismin ja intiimiyden tuntu, joka vangitsee sekä ajan estetiikan että yhteiskunnallisen kontekstin. Vaikka alkuperäiskuvat ovat museoissa ja yksityiskokoelmissa ympäri maailmaa, nämä taidegrafiikat antavat meille mahdollisuuden tutustua Philipp Christian Ludwig Knausin taiteelliseen perintöön ja lähteä matkalle menneisyyteen.
Sivu 1 / 1