Mary Bealen tarkkaa syntymäaikaa ei tiedetä. Tiedetään vain, että hänen syntymänimensä oli Cradock ja että hänen isänsä John Cradock oli kirkkoherra Suffolkissa ja harrastelijamaalari. Maria peri hänen lahjakkuutensa ja sai siksi todennäköisesti taidemaalarin koulutuksen. Myöskään sitä, missä ja kenen kanssa, ei ole kerrottu. Joka tapauksessa hän oli jo noin 25-vuotiaana menestynyt taidemaalari. Tunnettu englantilainen historioitsija Sir William Sanderson kutsui häntä yhdeksi aikansa parhaista taidemaalareista. Tuolloin hän oli jo naimisissa Charles Beale:n kanssa ja asui Lontoossa. Heistä kahdesta on kaksi hienoa muotokuvaa, jotka Mary Beale maalasi vuosina 1663 ja 1665 ja jotka ovat nykyään Lontoon National Portrait Galleryssa. Kahden pojan, Bartholomewin ja Charlesin, syntymän jälkeen pariskunta muutti maaseudulle Hampshiren Allbrookiin pääasiassa Lontoossa tuolloin riehuneen ruton pelossa.
Muutamaa vuotta myöhemmin, takaisin Lontoossa, Mary Beale päätti työskennellä tilausmaalarina. Hänen miehensä auttoi häntä kirjanpidossa, tapaamisten sopimisessa sekä maalien ja maalauspohjan valmistelussa. Myös hänen nuorilla pojillaan oli jo tehtävänsä. Joskus he jopa maalasivat kuvien taustat. Maria maalasi aatelisperheiden jäseniä, kirkon väkeä ja varakkaita kansalaisia. Muotokuvasta hän sai tuolloin kuulemma 5-10 puntaa. Bealeilla oli erittäin kodikas ja vieraanvarainen kotitalous, ja Mary Bealen tiedetään olleen myös hyvin hyväntekeväinen ja lahjoittaneen paljon köyhille.
Mary Beale oli taidemaalarin lisäksi myös kirjailija ja runoilija. Hän kirjoitti esseitä ja tutkielmia, joissa hän käsitteli muun muassa ystävyyden merkitystä sekä jo aiemmin miesten ja naisten tasa-arvoa. Mary Bealen taiteellisen työn viimeisten 15 vuoden aikana tilausteosten määrä väheni. Hän alkoi kokeilla yhä enemmän ja enemmän muita aihealueita, muita värejä ja eri tavoin jäsenneltyjä kankaita. Mary Beale kuoli noin 66-vuotiaana, ja hänet haudattiin Pyhän Jaakobin kirkkoon Piccadillyssä. Hänen aviomiehensä oli elossa 6 vuotta. Äiti opetti molemmille pojille taidetta, ja nuoremmasta Charlesista tuli myös taidemaalari.
Mary Bealen tarkkaa syntymäaikaa ei tiedetä. Tiedetään vain, että hänen syntymänimensä oli Cradock ja että hänen isänsä John Cradock oli kirkkoherra Suffolkissa ja harrastelijamaalari. Maria peri hänen lahjakkuutensa ja sai siksi todennäköisesti taidemaalarin koulutuksen. Myöskään sitä, missä ja kenen kanssa, ei ole kerrottu. Joka tapauksessa hän oli jo noin 25-vuotiaana menestynyt taidemaalari. Tunnettu englantilainen historioitsija Sir William Sanderson kutsui häntä yhdeksi aikansa parhaista taidemaalareista. Tuolloin hän oli jo naimisissa Charles Beale:n kanssa ja asui Lontoossa. Heistä kahdesta on kaksi hienoa muotokuvaa, jotka Mary Beale maalasi vuosina 1663 ja 1665 ja jotka ovat nykyään Lontoon National Portrait Galleryssa. Kahden pojan, Bartholomewin ja Charlesin, syntymän jälkeen pariskunta muutti maaseudulle Hampshiren Allbrookiin pääasiassa Lontoossa tuolloin riehuneen ruton pelossa.
Muutamaa vuotta myöhemmin, takaisin Lontoossa, Mary Beale päätti työskennellä tilausmaalarina. Hänen miehensä auttoi häntä kirjanpidossa, tapaamisten sopimisessa sekä maalien ja maalauspohjan valmistelussa. Myös hänen nuorilla pojillaan oli jo tehtävänsä. Joskus he jopa maalasivat kuvien taustat. Maria maalasi aatelisperheiden jäseniä, kirkon väkeä ja varakkaita kansalaisia. Muotokuvasta hän sai tuolloin kuulemma 5-10 puntaa. Bealeilla oli erittäin kodikas ja vieraanvarainen kotitalous, ja Mary Bealen tiedetään olleen myös hyvin hyväntekeväinen ja lahjoittaneen paljon köyhille.
Mary Beale oli taidemaalarin lisäksi myös kirjailija ja runoilija. Hän kirjoitti esseitä ja tutkielmia, joissa hän käsitteli muun muassa ystävyyden merkitystä sekä jo aiemmin miesten ja naisten tasa-arvoa. Mary Bealen taiteellisen työn viimeisten 15 vuoden aikana tilausteosten määrä väheni. Hän alkoi kokeilla yhä enemmän ja enemmän muita aihealueita, muita värejä ja eri tavoin jäsenneltyjä kankaita. Mary Beale kuoli noin 66-vuotiaana, ja hänet haudattiin Pyhän Jaakobin kirkkoon Piccadillyssä. Hänen aviomiehensä oli elossa 6 vuotta. Äiti opetti molemmille pojille taidetta, ja nuoremmasta Charlesista tuli myös taidemaalari.
Sivu 1 / 1