Yhdysvaltalainen taiteilija Mathew Clum tunnetaan ekspressiivisistä, abstrakteista maalauksistaan, joissa on usein värisävyjä ja kirkkaita värejä. Michiganissa syntynyt taidemaalari opiskeli filosofiaa ja taidetta, mikä näkyy aina hänen teoksissaan. Teokset, joista suurin osa on luotu New Yorkissa ja Lontoossa, käsittelevät muun muassa eroahdistusta, kehitystä, intohimoa ja elämän alkuperää. Maalari pidättäytyy kokonaan figuratiivisista kuvauksista tai maisemien kuvaamisesta ja onnistuu vangitsemaan kulloisenkin kuva-aiheen tunnelman ja energian värisävyjen, värisävyjen asteittaisuuden ja värilohkojen avulla. Hänen maalauksensa ovat joskus herkkiä, joskus voimakkaita, ja ne kiehtovat katsojaa, koska ne saavat hänet ajattelemaan. Sen sijaan, että Clumin teokset tavoittaisivat katsojan älyllisellä tasolla, ne pyrkivät vetoamaan katsojan tunnetasoon ja siten saamaan hänet siihen tunnelmaan, jota kuva säteilee. Taiteilija pyrkii maalauksillaan laajentamaan katsojan havaintohorisonttia ja tavoittamaan hänen tunteensa.
Clumin töissä on erityistä se, että kuvissa on aivan erityinen säde, jota on vaikea paeta. Kuvissa, kuten "Keltainen meri" tai "Aamu", on luontoaiheita, jotka on kuitenkin ilmaistu abstraktilla tavalla. Samoin kuin impressionismi, Clum työskentelee valo- ja väritunnelmilla, mutta pelkistää kuvallisen esityksen enemmän siihen tunteeseen, jonka tuntee katsellessaan merta tai auringonnousua. Hän saavuttaa tämän luopumalla kaikista konkreettisista kuvauksista ja toistamalla ainoastaan valon tunnelman vaikuttavina värisävyinä. Tämä jättää katsojalle paljon vapautta tulkita kuvaa. Teokset, kuten "Chaos gepflegt" tai "Tanz", tuovat teokseen tiettyä dynamiikkaa, ja niissä on syvyysulottuvuus, joka johtuu vaaleiden ja tummien värialueiden sijoittelusta, joka ohjaa katsojan katseen kohti keskustaa. Vaikka joillakin Clumin teoksilla, kuten "Development" ja "Full Scope of Knowledge", on rauhoittava vaikutus, sillä ne pidättäytyvät voimakkaiden kontrastien käytöstä ja vaikuttavat melko kaksiulotteisilta, teoksilla, kuten "Storm" tai "Blue and Gold", on oma vauhtinsa, joka voi tuntua melkein häiritsevältä.
Taiteilija Mathew Clum, joka itse kuvailee taidettaan visuaalisiksi algoritmeiksi, pyrkii puhuttelemaan älyä ja tunteita yhtä lailla. Hänen teostensa yksinkertaisuudella pyritään välittömään vaikutukseen ja emotionaaliseen käsitykseen siitä, mitä taiteilija yrittää kuvata. Koska Clum on erikoistunut värisävyihin ja jättää pois konkreettiset representaatiot, hänen teoksensa vetoavat älyyn, sillä katsojan haasteena on luokitella älyllisesti tunnetason kautta välittyvä taide.
Yhdysvaltalainen taiteilija Mathew Clum tunnetaan ekspressiivisistä, abstrakteista maalauksistaan, joissa on usein värisävyjä ja kirkkaita värejä. Michiganissa syntynyt taidemaalari opiskeli filosofiaa ja taidetta, mikä näkyy aina hänen teoksissaan. Teokset, joista suurin osa on luotu New Yorkissa ja Lontoossa, käsittelevät muun muassa eroahdistusta, kehitystä, intohimoa ja elämän alkuperää. Maalari pidättäytyy kokonaan figuratiivisista kuvauksista tai maisemien kuvaamisesta ja onnistuu vangitsemaan kulloisenkin kuva-aiheen tunnelman ja energian värisävyjen, värisävyjen asteittaisuuden ja värilohkojen avulla. Hänen maalauksensa ovat joskus herkkiä, joskus voimakkaita, ja ne kiehtovat katsojaa, koska ne saavat hänet ajattelemaan. Sen sijaan, että Clumin teokset tavoittaisivat katsojan älyllisellä tasolla, ne pyrkivät vetoamaan katsojan tunnetasoon ja siten saamaan hänet siihen tunnelmaan, jota kuva säteilee. Taiteilija pyrkii maalauksillaan laajentamaan katsojan havaintohorisonttia ja tavoittamaan hänen tunteensa.
Clumin töissä on erityistä se, että kuvissa on aivan erityinen säde, jota on vaikea paeta. Kuvissa, kuten "Keltainen meri" tai "Aamu", on luontoaiheita, jotka on kuitenkin ilmaistu abstraktilla tavalla. Samoin kuin impressionismi, Clum työskentelee valo- ja väritunnelmilla, mutta pelkistää kuvallisen esityksen enemmän siihen tunteeseen, jonka tuntee katsellessaan merta tai auringonnousua. Hän saavuttaa tämän luopumalla kaikista konkreettisista kuvauksista ja toistamalla ainoastaan valon tunnelman vaikuttavina värisävyinä. Tämä jättää katsojalle paljon vapautta tulkita kuvaa. Teokset, kuten "Chaos gepflegt" tai "Tanz", tuovat teokseen tiettyä dynamiikkaa, ja niissä on syvyysulottuvuus, joka johtuu vaaleiden ja tummien värialueiden sijoittelusta, joka ohjaa katsojan katseen kohti keskustaa. Vaikka joillakin Clumin teoksilla, kuten "Development" ja "Full Scope of Knowledge", on rauhoittava vaikutus, sillä ne pidättäytyvät voimakkaiden kontrastien käytöstä ja vaikuttavat melko kaksiulotteisilta, teoksilla, kuten "Storm" tai "Blue and Gold", on oma vauhtinsa, joka voi tuntua melkein häiritsevältä.
Taiteilija Mathew Clum, joka itse kuvailee taidettaan visuaalisiksi algoritmeiksi, pyrkii puhuttelemaan älyä ja tunteita yhtä lailla. Hänen teostensa yksinkertaisuudella pyritään välittömään vaikutukseen ja emotionaaliseen käsitykseen siitä, mitä taiteilija yrittää kuvata. Koska Clum on erikoistunut värisävyihin ja jättää pois konkreettiset representaatiot, hänen teoksensa vetoavat älyyn, sillä katsojan haasteena on luokitella älyllisesti tunnetason kautta välittyvä taide.
Sivu 1 / 1