Lontoossa sijaitsevan National Portrait Galleryn kokoelmaan kuuluvan Michael Dahlin omakuvan ihailija ajattelee pikemminkin ranskalaista kuin ruotsalaista taidemaalaria. Mutta se ei ole ainoa epätavallinen asia tässä taiteilijassa, jonka ympärille kietoutuu lukuisia mysteerejä. Häntä ympäröiviin mysteereihin kuuluu hänen syntymäaikansa, vaikka tarkkaan ottaen hänen syntymävuotensa ei ole edes tiedossa. Ainoa varma tieto on, että hän ei nähnyt päivänvaloa ennen vuotta 1656 eikä vuoden 1659 jälkeen. Myös hänen alkuperänsä on pimeydessä. Hänen äidistään tiedetään vain, että hän kuului todennäköisesti alempaan keskiluokkaan ja teki lukuisia uhrauksia, jotta hänen poikansa voisi saada koulutuksen Lontoossa. Hänen isänsä ei ollut historioitsijoiden mainitsemisen arvoinen.
Ennen kuin Dahl lähti valloittamaan Lontoota, hän opiskeli aikansa kuuluisimman ruotsalaisen taidemaalarin, David Klöcker Ehrenstrahl:n, johdolla. Ruotsalainen aatelismies, jolla oli saksalaiset juuret, loi kuuluisan kattomaalauksen Tukholman ritaritaloon. Ehrenstrahl opetti kuitenkin vain sellaisia ehdokkaita, jotka pystyivät vakuuttamaan hänen kumppaninsa, yhtä salaperäisen saksalais-unkarilaisen taidemaalarin ja piirtäjän Martin Hannibalin. Nykyään Hannibalille ei kumma kyllä voida osoittaa yhtään teosta, vaikka hänet tunnettiin 1600-luvulla kaukana Ruotsin ulkopuolella ja hän oli todennäköisesti hyvin tuottelias.
Kahden opettajan suosituksen, äidin taloudellisen tuen ja - arvasit varmaan jo - salaperäisen englantilaisen kauppiaan avun ansiosta Dahl pääsi lopulta Lontooseen, jossa 1600-luvun lopun johtava muotokuvamaalari Godfrey Kneller otti hänet siipiensä suojaan. Nuori ruotsalainen oppi Knelleriltä paitsi sen, mikä teki todella hyvän muotokuvan, myös sen, miten taiteellisesta lahjakkuudesta voitiin hyötyä. Dahl ansaitsi ensimmäiset kannuksensa muotokuva- ja hovimaalarina Lontoossa, mutta myös pienen omaisuuden. Tämä ja luultavasti hänen ystävyytensä lupaavan nuoren taiteilijan Henry Tiltonin kanssa saivat hänet lähtemään ensin Pariisiin ja sitten Roomaan.
Roomasta tuli Dahlin uran ponnahduslauta. Hän oli nousunsa velkaa eräälle toiselle historian legendaariselle hahmolle. Lahjakas nuori Mahler herätti Ruotsin entisen kuningattaren Kristiinan huomion, joka oli luopunut vallasta kääntyäkseen katoliseen uskoon. Christine järjesti hänelle yhteyden paavi Innocentus XI:een, joka oli vaikuttunut Dahlin työstä ja myönsi hänelle mitalin.
Lontoossa sijaitsevan National Portrait Galleryn kokoelmaan kuuluvan Michael Dahlin omakuvan ihailija ajattelee pikemminkin ranskalaista kuin ruotsalaista taidemaalaria. Mutta se ei ole ainoa epätavallinen asia tässä taiteilijassa, jonka ympärille kietoutuu lukuisia mysteerejä. Häntä ympäröiviin mysteereihin kuuluu hänen syntymäaikansa, vaikka tarkkaan ottaen hänen syntymävuotensa ei ole edes tiedossa. Ainoa varma tieto on, että hän ei nähnyt päivänvaloa ennen vuotta 1656 eikä vuoden 1659 jälkeen. Myös hänen alkuperänsä on pimeydessä. Hänen äidistään tiedetään vain, että hän kuului todennäköisesti alempaan keskiluokkaan ja teki lukuisia uhrauksia, jotta hänen poikansa voisi saada koulutuksen Lontoossa. Hänen isänsä ei ollut historioitsijoiden mainitsemisen arvoinen.
Ennen kuin Dahl lähti valloittamaan Lontoota, hän opiskeli aikansa kuuluisimman ruotsalaisen taidemaalarin, David Klöcker Ehrenstrahl:n, johdolla. Ruotsalainen aatelismies, jolla oli saksalaiset juuret, loi kuuluisan kattomaalauksen Tukholman ritaritaloon. Ehrenstrahl opetti kuitenkin vain sellaisia ehdokkaita, jotka pystyivät vakuuttamaan hänen kumppaninsa, yhtä salaperäisen saksalais-unkarilaisen taidemaalarin ja piirtäjän Martin Hannibalin. Nykyään Hannibalille ei kumma kyllä voida osoittaa yhtään teosta, vaikka hänet tunnettiin 1600-luvulla kaukana Ruotsin ulkopuolella ja hän oli todennäköisesti hyvin tuottelias.
Kahden opettajan suosituksen, äidin taloudellisen tuen ja - arvasit varmaan jo - salaperäisen englantilaisen kauppiaan avun ansiosta Dahl pääsi lopulta Lontooseen, jossa 1600-luvun lopun johtava muotokuvamaalari Godfrey Kneller otti hänet siipiensä suojaan. Nuori ruotsalainen oppi Knelleriltä paitsi sen, mikä teki todella hyvän muotokuvan, myös sen, miten taiteellisesta lahjakkuudesta voitiin hyötyä. Dahl ansaitsi ensimmäiset kannuksensa muotokuva- ja hovimaalarina Lontoossa, mutta myös pienen omaisuuden. Tämä ja luultavasti hänen ystävyytensä lupaavan nuoren taiteilijan Henry Tiltonin kanssa saivat hänet lähtemään ensin Pariisiin ja sitten Roomaan.
Roomasta tuli Dahlin uran ponnahduslauta. Hän oli nousunsa velkaa eräälle toiselle historian legendaariselle hahmolle. Lahjakas nuori Mahler herätti Ruotsin entisen kuningattaren Kristiinan huomion, joka oli luopunut vallasta kääntyäkseen katoliseen uskoon. Christine järjesti hänelle yhteyden paavi Innocentus XI:een, joka oli vaikuttunut Dahlin työstä ja myönsi hänelle mitalin.
Sivu 1 / 1