Tanskalaisen taidemaalarin Peder Severin Krøyer:n tunnettua maalausta "Hipp, hip, hurraa" katsellessa eräs mies erottuu tanskalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten taiteilijoiden iloisessa piirissä. Se on viiksekäs hahmopää Oscar Björck, joka nousee täytetyn samppanjalasinsa kanssa kohottamaan maljan kaikkien muiden kanssa iloisessa piirissä, joka on "Skagenin maalareiden" sisäpiiri. Mutta kuka on tämä Oscar Gustaf Björck? Tammikuussa 1860 syntyi tuleva taidemaalari ja taideakatemian professori Ruotsin pääkaupungissa Tukholmassa. Björckin isä työskenteli aikoinaan kullankaivajana Ruotsin tiheissä metsissä, ja niinpä tietty kullankaivajan geeni yhdistettynä liialliseen luovuuteen ja taiteelliseen lahjakkuuteen kulkivat Oscar Gustaf Björckin mukana koko hänen elämänsä ajan. Oscar Gustaf Björck läpäisi 17-vuotiaana pääsykokeen Tukholman taideakatemiaan. Täällä hän opiskeli Edvard Perséuksen mestariluokassa, joka sai ensin kuninkaallisen mitalin maalauksistaan ja nimitettiin sitten Ruotsin kuningas Oskari II:n hovinvalvojaksi.

Taideopiskelija Björckiä pidettiin erityisen lahjakkaana, minkä vuoksi hän sai matkastipendin, joka vei hänet moniin kuvataiteen paikkoihin. Näihin kuuluivat Pariisi, jossa on jo maailmankuulu taiteilijayhteisö, Baijerin historiallinen kuninkaallinen metropoli München, Venetsia maailmankuuluisine taideaarteineen, "ikuinen" Rooma - ja Skagen Jyllannin pohjoisimmassa kärjessä, jonka edustalla Pohjanmeri ja Itämeri kohtaavat. Ympäröivän meriluonnon lisäksi Skagen on kuuluisa eri taidemaalareiden maalauksista, kuten Peder Severin Krøyerin ja vaimonsa Marien maalauksista jo Björckin aikana. Myös Anna Ancherista ja Holger Drachmannista oli tullut teoksillaan arvostettuja Skagenin maalaustaiteen edustajia.

Pian Oscar Gustaf Björck hyväksyttiin Skagenin taidemaalareiden piiriin. Yhdessä P. S. Krøyerin kanssa hän maalasi ateljeessa kokonaisen sarjan Skagenin merellisestä ympäristöstä kertovia motiiveja - ympäristöstä, joka kiehtoi myös sananmukaisella Skagenin erityisellä valolla. Jossain vaiheessa nuorta, vielä alle kolmekymppistä taidemaalaria veti kuitenkin takaisin Tukholmaan, joka oli aina ollut skandinaavisen kulttuurin keskus. Täällä Björckistä tuli tunnettu muotokuvamaalari.

Oscar Gustaf Björck maalasi lukuisia muotokuvia kruunatuista päämiehistä, kuten kuningas Oscar II:sta täydessä asussa, mutta myös Ruotsin prinssi Eugene Napoleonista ja kruununprinssi Gustafista, joka oli Ruotsin kuningas 1950-luvulta alkaen nimellä Kustaa VI Adolf. Björck kuvasi myös Nobel-palkittuja, kirjailijoita ja muita yhteiskunnallisia henkilöitä. Kun mestari maalasi alastomia nymfejä ja fauneja koristamaan Tukholman oopperataloa, hän herätti kiivaan moraalikeskustelun Ruotsin valtiopäivien, taidehistorioitsijoiden ja ruotsalaisten papiston välillä, mutta pian tilanne rauhoittui. Björck nimitettiin Ruotsin taideakatemian varsinaiseksi jäseneksi, jossa hänellä oli myöhemmin professuuri ja professuuri. Oscar Gustaf Björck vastasi kuraattorina Tukholman taidenäyttelystä 1890-luvun lopulla sekä myöhemmästä Baltian näyttelystä ja ruotsalaisen taiteen näyttelyistä Lontoossa. Björck oli naimisissa tunnetun taidemaalarin ja kansallismuseon intendentin Johan Christoffer Boklundin tyttären kanssa. Oscar Gustaf Björckin hauta sijaitsee Solnan hautausmaalla Tukholmassa.