| Syntynyt | 14. heinäkuuta 1721 (Kirkwall) |
| Kuollut | 5. heinäkuuta 1792 (London) 70 vuoden iässä |
| Kansalaisuus | Yhdistynyt kuningaskunta |
| Ammatti | taidegraafikko, kuparikaivertaja |
| Perhe | Isä: David Strang Äiti: Jean Scollay Puoliso: Isabella Lumisden Lapsi: Thomas Andrew Lumisden Strange, Mary Bruce Strange, Mary Bruce Strange, James Strange, Andrew Strange, Isabella Katherine Strang, Robert Montagu Strange |
| Opetti | Jean-Baptiste Descamps |
| Oppilas | Pierre Maleuvre |
| Jäsenyydet | Accademia delle Arti del Disegno |
| Tunnetut teokset | Venus Attired by Graces (1750), Apollo Awarding Merit and Punishing Arrogance (1755), Danaë. From a Painting in the Collection of the King of Naples 1768 (1768), Liberality and Modesty (1755), Joseph and Potiphar [?]'s wife |
| Museot | Cleveland Museum of Art, Art Institute of Chicago |
Työpajassa, jossa valo virtaa korkeista ikkunoista kuparilevyille, Robert Strange istuu keskittyneenä kaiverrustyökalujensa ääressä. Hänen viivatyönsä tarkkuus ja huolellisuus, jolla hän piirtää jokaisen yksityiskohdan, tekivät hänestä yhden 1700-luvun Britannian arvostetuimmista kaivertajista. Strange aloitti taiteilijauransa Skotlannissa kultasepän oppipoikana, mikä muokkasi hänen käsitystään hienosta käsityötaidosta ja pikkutarkoista yksityiskohdista - ominaisuuksista, joista tuli hänen kaiverrustensa tunnusmerkkejä. Muutettuaan Lontooseen ja matkustettuaan Pariisiin, jossa hän opiskeli ranskalaisten mestareiden töitä, Strange kehitti omaleimaisen tyylin, jossa yhdistyvät tekninen loistokkuus ja ainutlaatuinen herkkyys valolle ja varjolle. Hänen kaiverruksiaan Rafaelin, Guido Renin ja muiden vanhojen mestareiden maalauksista ihailtiin kaikkialla Euroopassa, ja ne kiinnostivat niin keräilijöitä kuin taiteilijatovereitakin.
Strange oli paitsi mestarillinen teknikko myös aikakautensa taiteellisten perinteiden välittäjä. Hän ajoi kaiverruksen tunnustamista itsenäiseksi taidemuodoksi ja oli avainasemassa taiteilijayhdistysten perustamisessa. Britannian poliittisten mullistusten, erityisesti jakobiittikapinoiden, aikana hän pysyi uskollisena vakaumukselleen ja joutui joksikin aikaa maanpakoon. Nämä kokemukset heijastuvat monien hänen teostensa syvyyteen ja vakavuuteen. Hänen kykynsä vangita alkuperäisten maalausten tunnelma ja luonne tekivät hänestä halutun eurooppalaisen taidehistorian tulkitsijan. Robert Strange vaikutti myöhempiin kaivertajien sukupolviin ja vaikutti merkittävästi siihen, että taidegrafiikan merkitys kuvataiteen kaanonissa vakiintui.
Sivu 1 / 1
| Syntynyt | 14. heinäkuuta 1721 (Kirkwall) |
| Kuollut | 5. heinäkuuta 1792 (London) 70 vuoden iässä |
| Kansalaisuus | Yhdistynyt kuningaskunta |
| Ammatti | taidegraafikko, kuparikaivertaja |
| Perhe | Isä: David Strang Äiti: Jean Scollay Puoliso: Isabella Lumisden Lapsi: Thomas Andrew Lumisden Strange, Mary Bruce Strange, Mary Bruce Strange, James Strange, Andrew Strange, Isabella Katherine Strang, Robert Montagu Strange |
| Opetti | Jean-Baptiste Descamps |
| Oppilas | Pierre Maleuvre |
| Jäsenyydet | Accademia delle Arti del Disegno |
| Tunnetut teokset | Venus Attired by Graces (1750), Apollo Awarding Merit and Punishing Arrogance (1755), Danaë. From a Painting in the Collection of the King of Naples 1768 (1768), Liberality and Modesty (1755), Joseph and Potiphar [?]'s wife |
| Museot | Cleveland Museum of Art, Art Institute of Chicago |
Työpajassa, jossa valo virtaa korkeista ikkunoista kuparilevyille, Robert Strange istuu keskittyneenä kaiverrustyökalujensa ääressä. Hänen viivatyönsä tarkkuus ja huolellisuus, jolla hän piirtää jokaisen yksityiskohdan, tekivät hänestä yhden 1700-luvun Britannian arvostetuimmista kaivertajista. Strange aloitti taiteilijauransa Skotlannissa kultasepän oppipoikana, mikä muokkasi hänen käsitystään hienosta käsityötaidosta ja pikkutarkoista yksityiskohdista - ominaisuuksista, joista tuli hänen kaiverrustensa tunnusmerkkejä. Muutettuaan Lontooseen ja matkustettuaan Pariisiin, jossa hän opiskeli ranskalaisten mestareiden töitä, Strange kehitti omaleimaisen tyylin, jossa yhdistyvät tekninen loistokkuus ja ainutlaatuinen herkkyys valolle ja varjolle. Hänen kaiverruksiaan Rafaelin, Guido Renin ja muiden vanhojen mestareiden maalauksista ihailtiin kaikkialla Euroopassa, ja ne kiinnostivat niin keräilijöitä kuin taiteilijatovereitakin.
Strange oli paitsi mestarillinen teknikko myös aikakautensa taiteellisten perinteiden välittäjä. Hän ajoi kaiverruksen tunnustamista itsenäiseksi taidemuodoksi ja oli avainasemassa taiteilijayhdistysten perustamisessa. Britannian poliittisten mullistusten, erityisesti jakobiittikapinoiden, aikana hän pysyi uskollisena vakaumukselleen ja joutui joksikin aikaa maanpakoon. Nämä kokemukset heijastuvat monien hänen teostensa syvyyteen ja vakavuuteen. Hänen kykynsä vangita alkuperäisten maalausten tunnelma ja luonne tekivät hänestä halutun eurooppalaisen taidehistorian tulkitsijan. Robert Strange vaikutti myöhempiin kaivertajien sukupolviin ja vaikutti merkittävästi siihen, että taidegrafiikan merkitys kuvataiteen kaanonissa vakiintui.