Salomon van Ruysdael (1600 - 1670), alkuperäiseltä nimeltään Salomon de Goyer, oli hollantilainen taidemaalari. Yhdessä Jan van Goyen:n kanssa häntä pidetään kotimaassaan yhtenä 1600-luvun alun naturalistisen maisemamaalauksen pioneereista. Salomonin isä, Jakob van Goyer, työskenteli puunjalostajana ja valmisti kehyksiä ja huonekaluja. Vaikka hänen isänsä määräsi poikansa opiskelemaan latinaa ja lääketiedettä, sekä Salomon että hänen isoveljensä Iisak päättivät ryhtyä maisemamaalareiksi. Kun veljekset muuttivat Haarlemiin, molemmat muuttivat sukunimensä Ruysdaeliksi. Molemmista tuli myös jäseniä kuuluisaan Haarlemin Pyhän Luukkaan kiltaan, johon monet kuuluisat hollantilaiset taidemaalarit kuuluivat, jonkin ajan kuluttua. Vuonna 1648 hänestä tuli lopulta myös killan johtaja.
Varhaisissa töissään Ruysdael maalasi usein talvikohtauksia, ja van Goyenin tapaan häneen vaikutti voimakkaasti taidemaalari Esaias van de Velde , joka oli todennäköisesti Salomonin opettaja. Koska Salomon ei allekirjoittanut kaikkia maalauksiaan, toisin kuin veljensä Iisak, varhaisin hänen teoksistaan on vuodelta 1626. Myöhemmissä teoksissaan Ruysdael maalasi pääasiassa jokiranta- ja jokimaisemia, kuten esimerkiksi teoksissa "Jokimaisema lautan kanssa" tai "Vedet purjeveneen kanssa". Tässä hän orientoitui ARTISTREPLEPLACE2:een ja ARTISTREPLEPLACE3:een. Maalauksiaan varten hän matkusti usein Haarlemista Utrechtin, Leidenin, Alkmaarin tai Dodrechtin ympäristöön. Ei ollut harvinaista, että hän yhdisti näkemänsä maisemat yhdeksi maalaukseksi. Myöhäisinä luomisvuosinaan, vuosina 1659-1662, Ruysdael maalasi myös joitakin asetelmia.
Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että Ruysdaelin taiteellinen kehitys oli huipussaan vuodesta 1645 alkaen. Toisaalta hänen teoksissaan oli nyt paljon enemmän yksityiskohtia ja varmuutta värien käytössä. Toisaalta hän muutti näkökulmaansa ja maalasi nyt paljon laajemmin. Hän käytti myös valotehosteita ja koriste-elementtejä yhä enemmän tästä lähtien. Samoihin aikoihin jotkut killan jäsenet, kuten Jan Both, palasivat opintomatkoiltaan Italiasta. Näin ollen voidaan olettaa, että Ruysdael oli saanut vaikutteita heidän tiedoistaan. Salomon Ruysdaelilla, kuten hänen veljellään Iisakilla, oli TAITEILIJAPAIKKA4 , jonka molemmat nimesivät Jacobiksi isänsä mukaan. Salomonin kerrotaan kouluttaneen molempia, ja hänen veljenpojastaan tuli hänen oppilaistaan menestynein.
Salomon van Ruysdael (1600 - 1670), alkuperäiseltä nimeltään Salomon de Goyer, oli hollantilainen taidemaalari. Yhdessä Jan van Goyen:n kanssa häntä pidetään kotimaassaan yhtenä 1600-luvun alun naturalistisen maisemamaalauksen pioneereista. Salomonin isä, Jakob van Goyer, työskenteli puunjalostajana ja valmisti kehyksiä ja huonekaluja. Vaikka hänen isänsä määräsi poikansa opiskelemaan latinaa ja lääketiedettä, sekä Salomon että hänen isoveljensä Iisak päättivät ryhtyä maisemamaalareiksi. Kun veljekset muuttivat Haarlemiin, molemmat muuttivat sukunimensä Ruysdaeliksi. Molemmista tuli myös jäseniä kuuluisaan Haarlemin Pyhän Luukkaan kiltaan, johon monet kuuluisat hollantilaiset taidemaalarit kuuluivat, jonkin ajan kuluttua. Vuonna 1648 hänestä tuli lopulta myös killan johtaja.
Varhaisissa töissään Ruysdael maalasi usein talvikohtauksia, ja van Goyenin tapaan häneen vaikutti voimakkaasti taidemaalari Esaias van de Velde , joka oli todennäköisesti Salomonin opettaja. Koska Salomon ei allekirjoittanut kaikkia maalauksiaan, toisin kuin veljensä Iisak, varhaisin hänen teoksistaan on vuodelta 1626. Myöhemmissä teoksissaan Ruysdael maalasi pääasiassa jokiranta- ja jokimaisemia, kuten esimerkiksi teoksissa "Jokimaisema lautan kanssa" tai "Vedet purjeveneen kanssa". Tässä hän orientoitui ARTISTREPLEPLACE2:een ja ARTISTREPLEPLACE3:een. Maalauksiaan varten hän matkusti usein Haarlemista Utrechtin, Leidenin, Alkmaarin tai Dodrechtin ympäristöön. Ei ollut harvinaista, että hän yhdisti näkemänsä maisemat yhdeksi maalaukseksi. Myöhäisinä luomisvuosinaan, vuosina 1659-1662, Ruysdael maalasi myös joitakin asetelmia.
Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että Ruysdaelin taiteellinen kehitys oli huipussaan vuodesta 1645 alkaen. Toisaalta hänen teoksissaan oli nyt paljon enemmän yksityiskohtia ja varmuutta värien käytössä. Toisaalta hän muutti näkökulmaansa ja maalasi nyt paljon laajemmin. Hän käytti myös valotehosteita ja koriste-elementtejä yhä enemmän tästä lähtien. Samoihin aikoihin jotkut killan jäsenet, kuten Jan Both, palasivat opintomatkoiltaan Italiasta. Näin ollen voidaan olettaa, että Ruysdael oli saanut vaikutteita heidän tiedoistaan. Salomon Ruysdaelilla, kuten hänen veljellään Iisakilla, oli TAITEILIJAPAIKKA4 , jonka molemmat nimesivät Jacobiksi isänsä mukaan. Salomonin kerrotaan kouluttaneen molempia, ja hänen veljenpojastaan tuli hänen oppilaistaan menestynein.
Sivu 1 / 1