Torii Kiyonaga

Ensimmäiset japanilaiset puupiirrokset tulivat Eurooppaan 1800-luvun lopulla halpana pakkausmateriaalina tuontitavaroille. Taiteellinen avantgarde sai inspiraationsa, ajatelkaapa vaikka Edgar Degas:n tai Henri de Toulouse-Lautrec:n kirkkaanvärisiä teoksia, jotka elävät radikaalista tilajakautumisesta ja välittömyydestä. Vaikutus oli kuitenkin molemminpuolinen: jo kuuluisa ukiyo-e-taiteilija Torii Kiyonaga sai japanilaiset kaunottaret esiintymään maiseman edessä, jossa horisontti näkyy tyypilliseen länsimaiseen tapaan ja myös perspektiivissä. Ukiyo-e-liike halusi juhlistaa ohikiitävää elämää ja päivän iloja "Carpe diem!" -hengessä.

Torii Kiyonaga oli yksi kiltansa suurista mestareista, joka oppi isäpuoleltaan Torii Kiyomitsu:lta ja loi ilmeikkäitä kuvia Kabuki-teatterin näyttelijöistä, joilla on naamioittain vääristyneet, voimakkaasti meikatut kasvot. Mutta toisin kuin opettajansa, hän kuvasi pääasiassa Tokion, silloisen Edon ja muiden nousevien japanilaisten kaupunkien ylemmän keskiluokan yhteiskunnan arjen iloja. Hän syntyi Edossa vuonna 1752 kirjakauppiaan poikana. Vaikka Kiyonaga ei kuulunut siihen parempaan yhteiskuntaan, jota hän halusi kuvata, hän oli kuitenkin paljon lahjakkaampi kuin opettajansa biologinen poika, joten hänen oli määrä seurata opettajansa jalanjälkiä. Puupiirroksissaan hän esittelee meille hienon ja teeskentelevän yhteiskunnan päivittäisiä harrastuksia. Näin näemme kylpylän kohtauksen, jossa vaatteisiin pukeutuneet mutta myös alastomat naiset näyttävät kuvittelevan olevansa huomaamattomia. Äiti kuivaa vauvaansa - ennennäkemättömän realistinen kohtaus. Olemmeko kenties tirkistelijä, joka näyttää kurkistavan piilotetun luukun läpi? Ovatko kuvatut naiset siis kurtisaaneja, jotka ovat esillä? No, mies saattoi olla myös sansuke, joka oli yleinen hieroja japanilaisissa kylpylöissä. Kiyonagalla on kuitenkin myös hillitympiä kohtauksia, esimerkiksi kimonoihin pukeutuneita naisia, jotka yllättyvät suihkusta ja hakeutuvat suojaan temppelin katon alle tai lähtevät veneajelulle järvelle. Torii Kiyonaga loi myös kahdestatoista kuukaudesta kertovan maalaussyklin, joka kertoo meille paljon tuon ajan japanilaisesta yhteiskunnasta ja sen hienostuneista tavoista. Mutta leikkiviä lapsia on kaikkialla maailmassa, ja nämä japanilaiset kuvat ovat kaikkein dynaamisimpia ja elävimpiä. Lapset näyttävät kuitenkin olevan paljain jaloin lumipallo-ottelussa, mikä ei oikein sovi hänen maineeseensa erityisen realistisena taiteilijana.

Torii Kiyonaga otti Torii-koulun haltuunsa opettajaltaan ja siirsi tietonsa ja innovaationsa nuoremmalle taiteilijasukupolvelle. Vielä tänäkin päivänä häntä pidetään bijin-ga-taiteen suurena mestarina, joka kuvaa kauniisti muotoiltuja naisia hienoissa ympäristöissä - tai niin sanoisimme nykyään. Mestari kuoli Edossa vuonna 1815, mutta hänen työnsä vaikutti epäsuorasti eurooppalaiseen taideavantgardeen Japania rakastaviin piireihin vielä lähes sata vuotta myöhemmin.