Willem van de Velde, nuorempi on samannimisen hollantilaisen taidemaalarin vanhin poika TAITEILIJA0 (vanhin). Isänsä tavoin hänestä tuli myös kuuluisa merimaalari. Hänen nuoremmasta veljestään Adriaenista taas tuli maisema- ja hahmomaalari. Van de Velde oppi maalaamisen perusteet ensin isältään. Myöhemmin hän oli 2 vuotta oppisopimuskoulutuksessa Simon de Vlieger:n, aikansa arvostetun merimaalarin, palveluksessa. Van de Velden ensimmäinen avioliitto erosi vain vuoden kuluttua. Hän epäili silloisen vaimonsa olevan uskoton. Hänen toinen avioliittonsa Magdaleentjen kanssa oli onnellisempi, ja siitä syntyi neljä lasta. Perhe asettui Amsterdamiin. Willem van der Velde vanhempi asui myös Amsterdamissa ja työskenteli kahden poikansa kanssa yhteisessä työpajassa.
Vuonna 1672 van de Velde, hänen perheensä ja isänsä joutuivat jättämään Alankomaat ja muuttamaan Englantiin. Ranska, Englanti ja useat muut maat olivat julistaneet sodan Alankomaiden seitsemälle valtiolle. Tämä johti taloudelliseen romahdukseen, ja hollantilaiset kutsuvat sitä vielä nykyäänkin katastrofivuodeksi. Englannissa ollessaan isä ja poika työskentelivät pian sen jälkeen Britannian hovissa. Kaarle II maksoi heille kullekin 100 puntaa vuodessa maalausten ja piirrosten ottamisesta meritaisteluista ja muista meriaiheista. Van de Velde vanhempi vastasi yksivärisistä piirroksista. Nuorempi Van de Velde puolestaan erikoistui öljyvärimaalaukseen. Hän monisti isänsä teokset värillisinä. Isä-poika-tiimin tukijoiden joukossa oli myös muita aatelisia, kuten Yorkin herttua. Hän maksoi heille kullekin lisäksi 50 puntaa vuodessa. He saivat jopa käyttää työhönsä Greenwichissä sijaitsevan kuuluisan Queen's Housen huoneita. Willem van de Velden ja hovin välinen sopimus pysyi voimassa myös isänsä kuoleman jälkeen.
Monissa teoksissaan Van de Velde kuvasi Alankomaiden rannikkoa ja sen merenkulkua, kuten esimerkiksi teoksessa "Texelin taistelu" tai "Alankomaiden satamaan saapuminen". Samalla kuvat olivat erittäin herkkiä ja samalla lähes valokuvaustarkkoja. Hänen erityislahjakkuutensa oli, että hän pystyi kuvaamaan meren tyynesti tai myrskyisästi. Lopulta Willem van de Velde, nuorempi, tuli jopa isäänsä kuuluisammaksi. Hänestä tuli 1700-luvun johtava hollantilainen merimaalari, ja hän vaikutti merkittävästi myös brittiläisen merimaalin kehitykseen.
Willem van de Velde, nuorempi on samannimisen hollantilaisen taidemaalarin vanhin poika TAITEILIJA0 (vanhin). Isänsä tavoin hänestä tuli myös kuuluisa merimaalari. Hänen nuoremmasta veljestään Adriaenista taas tuli maisema- ja hahmomaalari. Van de Velde oppi maalaamisen perusteet ensin isältään. Myöhemmin hän oli 2 vuotta oppisopimuskoulutuksessa Simon de Vlieger:n, aikansa arvostetun merimaalarin, palveluksessa. Van de Velden ensimmäinen avioliitto erosi vain vuoden kuluttua. Hän epäili silloisen vaimonsa olevan uskoton. Hänen toinen avioliittonsa Magdaleentjen kanssa oli onnellisempi, ja siitä syntyi neljä lasta. Perhe asettui Amsterdamiin. Willem van der Velde vanhempi asui myös Amsterdamissa ja työskenteli kahden poikansa kanssa yhteisessä työpajassa.
Vuonna 1672 van de Velde, hänen perheensä ja isänsä joutuivat jättämään Alankomaat ja muuttamaan Englantiin. Ranska, Englanti ja useat muut maat olivat julistaneet sodan Alankomaiden seitsemälle valtiolle. Tämä johti taloudelliseen romahdukseen, ja hollantilaiset kutsuvat sitä vielä nykyäänkin katastrofivuodeksi. Englannissa ollessaan isä ja poika työskentelivät pian sen jälkeen Britannian hovissa. Kaarle II maksoi heille kullekin 100 puntaa vuodessa maalausten ja piirrosten ottamisesta meritaisteluista ja muista meriaiheista. Van de Velde vanhempi vastasi yksivärisistä piirroksista. Nuorempi Van de Velde puolestaan erikoistui öljyvärimaalaukseen. Hän monisti isänsä teokset värillisinä. Isä-poika-tiimin tukijoiden joukossa oli myös muita aatelisia, kuten Yorkin herttua. Hän maksoi heille kullekin lisäksi 50 puntaa vuodessa. He saivat jopa käyttää työhönsä Greenwichissä sijaitsevan kuuluisan Queen's Housen huoneita. Willem van de Velden ja hovin välinen sopimus pysyi voimassa myös isänsä kuoleman jälkeen.
Monissa teoksissaan Van de Velde kuvasi Alankomaiden rannikkoa ja sen merenkulkua, kuten esimerkiksi teoksessa "Texelin taistelu" tai "Alankomaiden satamaan saapuminen". Samalla kuvat olivat erittäin herkkiä ja samalla lähes valokuvaustarkkoja. Hänen erityislahjakkuutensa oli, että hän pystyi kuvaamaan meren tyynesti tai myrskyisästi. Lopulta Willem van de Velde, nuorempi, tuli jopa isäänsä kuuluisammaksi. Hänestä tuli 1700-luvun johtava hollantilainen merimaalari, ja hän vaikutti merkittävästi myös brittiläisen merimaalin kehitykseen.
Sivu 1 / 1