Egon Schielen (1890-1918) maalauksessa talvisen puun liikkuva ilma on tunnistettavissa vain rajoitetusti. Myöskään vuonna 1912 tehdyssä maalauksessa ei välttämättä näy puu; jos kuvan otsikkoa ei olisi, katsoja tuskin pystyisi selkeästi tunnistamaan kuvattua kuvasisältöä.

Vaikka kuvassa ei ole syvyyttä varsinaisessa merkityksessä, siinä on etuala, keskiosa ja tausta. Etualan muodostaa epäsäännöllisen muotoinen vaaleanruskea raita, jota seuraa kapea vuoren siluetti tummanruskeasta mustaan; suurimman osan kuvasta muodostaa harmaan sävyinen tausta, jossa vuorottelevat melko vaaleat ja melko tummat osat.
Lähes neliönmuotoisen kuvan keskipisteen vasemmalla puolella olevasta ruskeasta maanvärisestä raidasta kyseisen puun runko kasvaa hieman kuvan keskipisteen alapuolelle. Aluksi oikealle kallistuneen, sitten puoliksi suoraan ylöspäin pyrkivän ja lopulta taas selvästi oikealle kallistuvan rungon kruunaa puun kruunu, jonka taiteilija on kuvannut lähes kaarevana ruoskan tavoin.

Kun tarkastellaan vain tätä osaa kuvasta, se irrottautuu lähes kokonaan kaikesta esittävyydestä. Ainoastaan kuvan alareunassa oleva kapea maanvärinen kaistale ja sitä seuraava samoin kapea vuoren siluetti saavat ajatuksen siitä, että kuvassa on puu, näyttämään vakuuttavalta.
Maalaus vaikuttaa täysin harmoniselta ja johdonmukaiselta suunnittelultaan. Luopuminen lähes kaikesta realistisen esityksen tavoittelusta johtaa dynaamiseen esitykseen syksyn puusta liikkuvassa ilmassa. Erityisen vaikuttavia ovat hienovaraiset viivat, joiden on tarkoitus esittää pieniä oksia, mutta jotka näyttävät samalla houkuttelevalta kuviolta. Tässä Schiele on vain pienen askeleen päässä puhtaasta abstraktiosta.

---

Syksyinen puu sekoitetussa ilmassa (talvipuu) · Egon Schiele