Joseph Ducreux, s. 1735, muotokuvamaalari, joka vangitsi kankaalle sekä itävaltalaisen aristokratian että ranskalaisten jakobiinien kuvan. Hän maalasi Marie-Antoinettea ja myöhemmin tämän teloituksesta osasyyllisiä Robespierreä ja St. Justia.

Vuonna 1769 hänet kutsuttiin Wieniin, jossa hän maalasi kaupungin aatelisia, tuli Wienin akatemian jäseneksi ja vetäytyi Lontooseen Ranskan vallankumouksen puhjettua, jossa hän jäi kuitenkin melko menestymättömäksi. Vuonna 1793 hän muutti Pariisin Louvressa sijaitsevaan asuntoon ja maalasi muun muassa vallankumouksen henkilöitä. Tämä alkuperäinen omakuva on peräisin wieniläiskaudelta. Ehkä se on ilmaus levottomuudesta ja kyllästymisestä vanhentuneeseen aristokratiaan, jonka aika oli tulossa tiensä päähän? Asento muistuttaa jännitettyä jousipyssyä, ja jopa kädet, jotka on ojennettu, muistuttavat jousipyssyn ampumisasentoa. Taiteilijan ilme on kireä, silmät pikemminkin aggressiiviset kuin väsyneet. Tunnelmaa tukee entisestään punainen hame. Vaalean- ja tummanharmaiden raitojen tai sumujen muodostama tausta kertoo kuitenkin haukottelun tavoin melankoliasta ja väsymyksestä. Taidemaalari kuvaa itseään tylsistyneenä mutta tarmokkaana individualistina, joka hallitsee taiteensa taustasta riippumatta. Aristokraattinen vai vallankumouksellinen.

---

Omakuva, haukottelu · Joseph Ducreux