Alfred Stieglitz näki päivänvalon hieman ennen Yhdysvaltain sisällissodan päättymistä tammikuussa 1864 saksalais-juutalaisen siirtolaisperheen poikana Hobokenissa, New Jerseyssä. Hänen vanhemmilleen oli tärkeää, että heidän lapsensa saisivat kunnon koulutuksen. Tämän seurauksena suku muutti Yhdysvaltojen itärannikolta takaisin Saksaan vuonna 1881. Seuraavana vuonna Alfred Stieglitz osallistui Berliinin teknilliseen korkeakouluun. Tänä aikana hän tuli ensimmäisen kerran kosketuksiin valokuvauksen kanssa. Vielä ei ollut ennakoitavissa, että hänestä tulisi jonain päivänä yksi aikansa merkittävimmistä valokuvaajista. Aluksi nuori Stieglitz opiskeli konetekniikkaa. Samaan aikaan hän huomasi kiinnostuksensa valokuvaukseen. Alfredista tuli itseoppinut valokuvaaja, eikä hän voinut saada tarpeekseen tästä välineestä.
Vuonna 1882 Stieglitz osti ensimmäisen kameransa. Aluksi hän kuvasi pääasiassa saksalaisia maisemia. Suuri yleisö tunnisti pian hänen kykynsä, ja Stieglitz julkaisi artikkeleita ja kuvia brittiläisessä Amateur Photographer -lehdessä. Sisarensa kuoleman jälkeen Alfred muutti takaisin Amerikkaan vuonna 1890. Pian sen jälkeen hänestä tuli piktorialismin olennainen edustaja. Hänen tavoitteenaan ei ollut vain ottaa valokuvaa, vaan luoda jokaisesta valitusta kuvasta täysimittainen taiteellinen ilmaisukeino. Hän keskittyi aina tiettyyn yksityiskohtaan valitessaan motiivejaan. Toiminnassaan poikkeuksellinen valokuvaaja kehitteli myös mieltymyksensä yö- ja sumukohtauksiin. Hänelle oli äärimmäisen tärkeää käyttää valokuvauksellisia keinoja maalausta muistuttavan kuvavaikutelman luomiseksi. Kuvissaan piktorialisti esitteli maisemia, idyllisiä kohtauksia sekä romanttisesti etualalle sijoitettuja henkilöitä, muotokuvia ja alastonkuvia. Alfred Stieglitzillä oli paitsi hyvä silmä myös taito jättää jälkipolville ainutlaatuisia muistijälkiä.
Lopulta valokuvaaja kypsyi tunnetuksi nimeksi. Hän teki lähes yksin valokuvauksen tunnetuksi. Osaamisensa ansiosta Stieglitzistä tuli aloittelevan Photochrome Engraving Companyn omistaja ja The American Amateur Photographer -lehden toinen julkaisija. Se oli fiksu veto, sillä näillä uraauurtavilla toimilla Stieglitz lujitti asemaansa valokuvauksen maailmassa. Yhdessä ystävänsä Edward Steichenin kanssa visionääri avasi avantgardistisen taidegallerian New Yorkin Fifth Avenuelle vuonna 1905. Galleria 291:n näyttelytiloissa voitiin ensimmäistä kertaa Yhdysvalloissa ihailla valokuvateoksia, afrikkalaista taidetta ja eurooppalaisten modernististen taiteilijoiden teoksia. Yhtäkkiä Stieglitzistä tuli paitsi galleristi myös valokuvauksen ja taidehistorian avainhenkilö. Kesällä 1946 Alfred Stieglitz sai kuolettavan aivohalvauksen. Jäljelle jäävät valokuvat, jotka herättävät yhä nykyäänkin tunnettuutta ja innostusta katsojissa.
Alfred Stieglitz näki päivänvalon hieman ennen Yhdysvaltain sisällissodan päättymistä tammikuussa 1864 saksalais-juutalaisen siirtolaisperheen poikana Hobokenissa, New Jerseyssä. Hänen vanhemmilleen oli tärkeää, että heidän lapsensa saisivat kunnon koulutuksen. Tämän seurauksena suku muutti Yhdysvaltojen itärannikolta takaisin Saksaan vuonna 1881. Seuraavana vuonna Alfred Stieglitz osallistui Berliinin teknilliseen korkeakouluun. Tänä aikana hän tuli ensimmäisen kerran kosketuksiin valokuvauksen kanssa. Vielä ei ollut ennakoitavissa, että hänestä tulisi jonain päivänä yksi aikansa merkittävimmistä valokuvaajista. Aluksi nuori Stieglitz opiskeli konetekniikkaa. Samaan aikaan hän huomasi kiinnostuksensa valokuvaukseen. Alfredista tuli itseoppinut valokuvaaja, eikä hän voinut saada tarpeekseen tästä välineestä.
Vuonna 1882 Stieglitz osti ensimmäisen kameransa. Aluksi hän kuvasi pääasiassa saksalaisia maisemia. Suuri yleisö tunnisti pian hänen kykynsä, ja Stieglitz julkaisi artikkeleita ja kuvia brittiläisessä Amateur Photographer -lehdessä. Sisarensa kuoleman jälkeen Alfred muutti takaisin Amerikkaan vuonna 1890. Pian sen jälkeen hänestä tuli piktorialismin olennainen edustaja. Hänen tavoitteenaan ei ollut vain ottaa valokuvaa, vaan luoda jokaisesta valitusta kuvasta täysimittainen taiteellinen ilmaisukeino. Hän keskittyi aina tiettyyn yksityiskohtaan valitessaan motiivejaan. Toiminnassaan poikkeuksellinen valokuvaaja kehitteli myös mieltymyksensä yö- ja sumukohtauksiin. Hänelle oli äärimmäisen tärkeää käyttää valokuvauksellisia keinoja maalausta muistuttavan kuvavaikutelman luomiseksi. Kuvissaan piktorialisti esitteli maisemia, idyllisiä kohtauksia sekä romanttisesti etualalle sijoitettuja henkilöitä, muotokuvia ja alastonkuvia. Alfred Stieglitzillä oli paitsi hyvä silmä myös taito jättää jälkipolville ainutlaatuisia muistijälkiä.
Lopulta valokuvaaja kypsyi tunnetuksi nimeksi. Hän teki lähes yksin valokuvauksen tunnetuksi. Osaamisensa ansiosta Stieglitzistä tuli aloittelevan Photochrome Engraving Companyn omistaja ja The American Amateur Photographer -lehden toinen julkaisija. Se oli fiksu veto, sillä näillä uraauurtavilla toimilla Stieglitz lujitti asemaansa valokuvauksen maailmassa. Yhdessä ystävänsä Edward Steichenin kanssa visionääri avasi avantgardistisen taidegallerian New Yorkin Fifth Avenuelle vuonna 1905. Galleria 291:n näyttelytiloissa voitiin ensimmäistä kertaa Yhdysvalloissa ihailla valokuvateoksia, afrikkalaista taidetta ja eurooppalaisten modernististen taiteilijoiden teoksia. Yhtäkkiä Stieglitzistä tuli paitsi galleristi myös valokuvauksen ja taidehistorian avainhenkilö. Kesällä 1946 Alfred Stieglitz sai kuolettavan aivohalvauksen. Jäljelle jäävät valokuvat, jotka herättävät yhä nykyäänkin tunnettuutta ja innostusta katsojissa.
Sivu 1 / 6