1800-luku oli monien teknisten innovaatioiden aikaa. Valokuvaus kehittyi valtavasti 1870- ja 1880-luvuilla. Yhä nopeammat ja nopeammat kameran sulkimet ja yhä herkemmät valokuvausmateriaalit johtivat suureen edistykseen. Myös niin sanotut "tilannekuvat" liikkuvista kohteista tulivat mahdollisiksi. Englannista kotoisin oleva Eadweard Muybridge sai esteettisiä vaikutteita brittiläisiltä valokuvaajilta, kuten Lewis Carollilta, Julia Margaret Cameronilta ja Roger Fentonilta. Hän oli valokuvaaja, keksijä, yrittäjä ja viihdyttäjä. Muybridgen keksimä erikoistekniikka, jolla hän teki liikesarjoja näkyväksi useiden otosten avulla, oli uraauurtava. Hän onnistui 1800-luvun Yhdysvalloissa ainutlaatuisella valokuvaajan urallaan. Vuonna 1878 Muybridge loi valokuvasarjan, jossa hän otti valokuvia galppivasta hevosesta. Hän pystytti 12 kameraa pitkin ravirataa ja jännitti ajolangat radan poikki. Hevosen liikkeet laukaisivat kamerat. Tämä oli sarjakuvauksen synty. Valokuvauksen pioneeri paljasti näin salaisuuksia, jotka olivat aiemmin olleet piilossa ihmissilmältä. Hän onnistui esimerkiksi ensimmäistä kertaa todistamaan, että hevonen nousee lyhyeksi ajaksi irti maasta kaikilla neljällä kaviollaan.
Ottomar Anschützin, Albert Londen ja Étienne-Jules Mareyn ohella Muybridge on yksi valokuvauksen suurista pioneereista. Hänen valokuvansa liikkeessä olevista ihmisistä ja eläimistä olivat vallankumouksellisia. Hän perusti kronofotografian eli sarjavalokuvauksen kuvillaan liikkeen yksittäisistä vaiheista. Hän signeerasi osan teoksistaan taiteilijanimellä Helios. Puuhamies jalosti valokuvausprosessiaan yhä edelleen. Hän käytti esimerkiksi laukaisimena elektronisilla kytkimillä varustettua kellokoneistoa, joka pyöri tietyissä aikajaksoissa. Vuonna 1878 Muybridge sai aikaan toisen uraauurtavan keksinnön: zoopraxiskoopin, joka oli filmiprojektorin edeltäjä. Se on levyn muotoinen stroboskooppi. Se heijastaa hehkulampun avulla sarjan yksittäisiä kuvia valkokankaalle. Kalifornian Palo Altossa keksijä esitteli ensimmäiset liikkuvat kuvat valkokankaalla hämmästyneelle yleisölle. Valokuvauksen pioneeri teki näin myös arvokasta esityötä filmitekniikan kehittämiseksi. Eräässä sitaatissa visionääri jo ennakoi tätä kehitystä: "Ei kovin kaukaisessa tulevaisuudessa [...] nauhoitetaan kokonainen ooppera kaikkine näyttelijöiden eleineen, ilmeineen ja lauluineen sekä säestysmusiikineen ja toistetaan se laitteen avulla."
Pennsylvanian yliopiston tuella Muybridge aloitti vuonna 1883 tieteellisen projektin liiketutkimuksistaan. Tätä varten hän valotti noin 100 000 lasilevyä, joilla oli kuvia esimerkiksi painivista miehistä, alastomasta balettitanssijasta tai norsuista. Näin hän dokumentoi yksityiskohtaisesti kaikki mahdolliset liikkeet, kuten kävelyn, potkimisen, hyppimisen ja sahaamisen. Zoopraxiskoopin avulla hän herätti ihmiset ja eläimet liikkeissään eloon. Muybridge myös valitsi mallinsa erittäin huolellisesti ja piti erittäin tärkeänä siroa ryhtiä. Muybridgen kirjoja Animals in Motion (1899) ja The Human Figure in Motion (1901) painetaan yhä uudelleen. Valokuvauksen pioneerin liiketutkimukset inspiroivat monia taiteilijoita siitä lähtien aina tähän päivään asti, esimerkiksi Edgar Degasia, Marcel Duchampia ja Francis Baconia.
1800-luku oli monien teknisten innovaatioiden aikaa. Valokuvaus kehittyi valtavasti 1870- ja 1880-luvuilla. Yhä nopeammat ja nopeammat kameran sulkimet ja yhä herkemmät valokuvausmateriaalit johtivat suureen edistykseen. Myös niin sanotut "tilannekuvat" liikkuvista kohteista tulivat mahdollisiksi. Englannista kotoisin oleva Eadweard Muybridge sai esteettisiä vaikutteita brittiläisiltä valokuvaajilta, kuten Lewis Carollilta, Julia Margaret Cameronilta ja Roger Fentonilta. Hän oli valokuvaaja, keksijä, yrittäjä ja viihdyttäjä. Muybridgen keksimä erikoistekniikka, jolla hän teki liikesarjoja näkyväksi useiden otosten avulla, oli uraauurtava. Hän onnistui 1800-luvun Yhdysvalloissa ainutlaatuisella valokuvaajan urallaan. Vuonna 1878 Muybridge loi valokuvasarjan, jossa hän otti valokuvia galppivasta hevosesta. Hän pystytti 12 kameraa pitkin ravirataa ja jännitti ajolangat radan poikki. Hevosen liikkeet laukaisivat kamerat. Tämä oli sarjakuvauksen synty. Valokuvauksen pioneeri paljasti näin salaisuuksia, jotka olivat aiemmin olleet piilossa ihmissilmältä. Hän onnistui esimerkiksi ensimmäistä kertaa todistamaan, että hevonen nousee lyhyeksi ajaksi irti maasta kaikilla neljällä kaviollaan.
Ottomar Anschützin, Albert Londen ja Étienne-Jules Mareyn ohella Muybridge on yksi valokuvauksen suurista pioneereista. Hänen valokuvansa liikkeessä olevista ihmisistä ja eläimistä olivat vallankumouksellisia. Hän perusti kronofotografian eli sarjavalokuvauksen kuvillaan liikkeen yksittäisistä vaiheista. Hän signeerasi osan teoksistaan taiteilijanimellä Helios. Puuhamies jalosti valokuvausprosessiaan yhä edelleen. Hän käytti esimerkiksi laukaisimena elektronisilla kytkimillä varustettua kellokoneistoa, joka pyöri tietyissä aikajaksoissa. Vuonna 1878 Muybridge sai aikaan toisen uraauurtavan keksinnön: zoopraxiskoopin, joka oli filmiprojektorin edeltäjä. Se on levyn muotoinen stroboskooppi. Se heijastaa hehkulampun avulla sarjan yksittäisiä kuvia valkokankaalle. Kalifornian Palo Altossa keksijä esitteli ensimmäiset liikkuvat kuvat valkokankaalla hämmästyneelle yleisölle. Valokuvauksen pioneeri teki näin myös arvokasta esityötä filmitekniikan kehittämiseksi. Eräässä sitaatissa visionääri jo ennakoi tätä kehitystä: "Ei kovin kaukaisessa tulevaisuudessa [...] nauhoitetaan kokonainen ooppera kaikkine näyttelijöiden eleineen, ilmeineen ja lauluineen sekä säestysmusiikineen ja toistetaan se laitteen avulla."
Pennsylvanian yliopiston tuella Muybridge aloitti vuonna 1883 tieteellisen projektin liiketutkimuksistaan. Tätä varten hän valotti noin 100 000 lasilevyä, joilla oli kuvia esimerkiksi painivista miehistä, alastomasta balettitanssijasta tai norsuista. Näin hän dokumentoi yksityiskohtaisesti kaikki mahdolliset liikkeet, kuten kävelyn, potkimisen, hyppimisen ja sahaamisen. Zoopraxiskoopin avulla hän herätti ihmiset ja eläimet liikkeissään eloon. Muybridge myös valitsi mallinsa erittäin huolellisesti ja piti erittäin tärkeänä siroa ryhtiä. Muybridgen kirjoja Animals in Motion (1899) ja The Human Figure in Motion (1901) painetaan yhä uudelleen. Valokuvauksen pioneerin liiketutkimukset inspiroivat monia taiteilijoita siitä lähtien aina tähän päivään asti, esimerkiksi Edgar Degasia, Marcel Duchampia ja Francis Baconia.
Sivu 1 / 14