George Romney syntyi 15. joulukuuta 1734 Dalton-in-Furnessissa, Lancashiressa, puuseppä John Romneyn poikana. Hän kuoli 15. marraskuuta 1802 Kendalissa, Westmorlandissa. Romneya pidetään 1700-luvun lopun modernina muotokuvamaalarina; hän oli saavuttanut erityistä mainetta brittiläisessä yhteiskunnassa. Taiteilija vältti teoksissaan syventymästä malliensa luonteenpiirteisiin. Tämä kiihkoton imartelu oli hänen erityisen menestyksensä kulmakivi hänen yläluokkaisten suojelijoidensa keskuudessa. Viiva hallitsi värikkäitä hänen kuvauksissaan, ja helpot asennot ja pehmeät siirtymät korostivat hänen sommitelmiensa tasaista kuviota.
Isänsä työpajassa saadun alkuopetuksen jälkeen hänestä tuli genremaalari Christopher Steelen oppilas. Useiden Britannian pohjoisiin kreivikuntiin suuntautuneiden matkojen jälkeen hänen uransa alkoi ensimmäisistä muotokuvista.
Vuonna 1762 taidemaalari lähti Lontooseen. Täällä hän menestyi ensin British Society of Artsissa maalauksellaan "Kenraali Wolfen kuolema", minkä jälkeen hän omistautui lähes yksinomaan muotokuvamaalauksille. Vuonna 1764 George Romney matkusti Pariisiin, jossa hän ystävystyi taidemaalarin Joseph Vernet kanssa. Toisaalta Romney ihaili erityisesti Nicolas Le Sueurin antiikki-vaikutteisia teoksia.
Jatko-opiskelu vei Romneyn Italiaan vuonna 1773 opiskelemaan Raffael:n ja Tizian:n töitä - sittemmin Romneyn maalauksia pidettiin kypsempinä, mistä ovat osoituksena muotokuvien, kuten "Rouva Carwardine ja poika" (1775) ja "Sir Christopher ja Lady Sykes" (1786), sirous ja eleganssi. George Romney pidettiin luonteeltaan herkkänä ja sisäänpäin kääntyneenä. Hän pysytteli kaukana Kuninkaallisesta akatemiasta ja kollegoistaan ja etsi sen sijaan ystäviä hienoista kirjallisista ja filosofisista piireistä. Noin vuosina 1781-1782 Romney tapasi Emma Hartin, myöhemmän Lady Hamiltonin. Naisen luonne kiehtoi häntä siinä määrin, että hänestä tuli hänen muusansa ja keino paeta idealismin kuvitteelliseen maailmaan.
Romney kuvasi "jumalallista Emmaansa" yli 50 kertaa, ja maalaukset herättävät lukuisia mielleyhtymiä aina taistelutahtoisesta Jeanne d'Arcista viininhimoiseen Bacchanteen.
George Romney syntyi 15. joulukuuta 1734 Dalton-in-Furnessissa, Lancashiressa, puuseppä John Romneyn poikana. Hän kuoli 15. marraskuuta 1802 Kendalissa, Westmorlandissa. Romneya pidetään 1700-luvun lopun modernina muotokuvamaalarina; hän oli saavuttanut erityistä mainetta brittiläisessä yhteiskunnassa. Taiteilija vältti teoksissaan syventymästä malliensa luonteenpiirteisiin. Tämä kiihkoton imartelu oli hänen erityisen menestyksensä kulmakivi hänen yläluokkaisten suojelijoidensa keskuudessa. Viiva hallitsi värikkäitä hänen kuvauksissaan, ja helpot asennot ja pehmeät siirtymät korostivat hänen sommitelmiensa tasaista kuviota.
Isänsä työpajassa saadun alkuopetuksen jälkeen hänestä tuli genremaalari Christopher Steelen oppilas. Useiden Britannian pohjoisiin kreivikuntiin suuntautuneiden matkojen jälkeen hänen uransa alkoi ensimmäisistä muotokuvista.
Vuonna 1762 taidemaalari lähti Lontooseen. Täällä hän menestyi ensin British Society of Artsissa maalauksellaan "Kenraali Wolfen kuolema", minkä jälkeen hän omistautui lähes yksinomaan muotokuvamaalauksille. Vuonna 1764 George Romney matkusti Pariisiin, jossa hän ystävystyi taidemaalarin Joseph Vernet kanssa. Toisaalta Romney ihaili erityisesti Nicolas Le Sueurin antiikki-vaikutteisia teoksia.
Jatko-opiskelu vei Romneyn Italiaan vuonna 1773 opiskelemaan Raffael:n ja Tizian:n töitä - sittemmin Romneyn maalauksia pidettiin kypsempinä, mistä ovat osoituksena muotokuvien, kuten "Rouva Carwardine ja poika" (1775) ja "Sir Christopher ja Lady Sykes" (1786), sirous ja eleganssi. George Romney pidettiin luonteeltaan herkkänä ja sisäänpäin kääntyneenä. Hän pysytteli kaukana Kuninkaallisesta akatemiasta ja kollegoistaan ja etsi sen sijaan ystäviä hienoista kirjallisista ja filosofisista piireistä. Noin vuosina 1781-1782 Romney tapasi Emma Hartin, myöhemmän Lady Hamiltonin. Naisen luonne kiehtoi häntä siinä määrin, että hänestä tuli hänen muusansa ja keino paeta idealismin kuvitteelliseen maailmaan.
Romney kuvasi "jumalallista Emmaansa" yli 50 kertaa, ja maalaukset herättävät lukuisia mielleyhtymiä aina taistelutahtoisesta Jeanne d'Arcista viininhimoiseen Bacchanteen.
Sivu 1 / 16