Aamun hiljaisuuden 14. huhtikuuta 1764 Torinossa keskeytti taiteilijan syntymä, jota tuli ihailla sekä taidemaalarina että arkkitehtina - Giuseppe Pietro Bagetti. TAITEILIJA0:n ohjauksessa Bagetti kehitti maalaustaitojaan, kun taas hänen intohimonsa musiikkiin vahvistui Bernardino Ottanin johdolla Torinon konservatoriossa. Nuorena, vuonna 1782, hän sai arvostetun aseman kuninkaallisen yliopiston arkkitehtina ja alkoi pian ilmaista taiteellisia taipumuksiaan rannikkokohteiden akvarelliveduteilla. Näiden maisemien lempeästä luonteesta huolimatta Bagetti kiinnostui pian dramaattisemmista aiheista. Hän alkoi maalata taistelukohtauksia, jotka olivat seurausta Sardinian kuningaskunnan ja Ranskan tasavallan välisestä tuoreesta sodasta vuonna 1792. Hänen poikkeukselliset saavutuksensa eivät jääneet huomaamatta, ja kuningas Vittorio Amedeo III nimitti Bagettin suunnittelemaan valtakunnan veduteja ja maisemia.
1800-luvun alku oli Bagettille suurten muutosten aikaa. Matka Pariisiin vuonna 1798 toi hänet Napoleonin vallan maailmaan, jonka hyväksi hän jatkoi työtään. Hänen taistelukuvaustensa, kuten Marengon taistelun, yksityiskohtaisuus ja mestarillisuus johtivat siihen, että hänet nimitettiin Napoleonin hallituksen geoinsinööriksi. Hän sai erityistä tunnustusta "Veduta d'Italia dalle Alpi" -teoksestaan, josta hänelle myönnettiin kunniamerkki. Bagettin taiteesta tuli näin paitsi historian todistaja myös olennainen osa historiaa. Nykyään kunnioitamme hänen vaikuttavaa perintöään korkealaatuisilla taidegrafiikkavedoksilla, jotka kuvastavat Bagetin huomattavaa kykyä vangita aikansa taistelujen ja maisemien dramaattisuus ja laajuus.
Napoleonin kukistuttua Bagetti palasi Italiaan ja löysi vanhat tehtävänsä Kuninkaallisen taideakatemian professorina. Taistelukohtauksille aikoinaan omistautunut taiteilija kääntyi nyt kuitenkin fiktiivisten maisemien pariin, sillä hän sai tilauksen Carlo Feliceltä, Genovan herttualta ja myöhemmin Sardinian kuninkaalta. Hänen huomionsa kiinnittyi nyt luonnon kasvitieteellisiin ja geologisiin piirteisiin, jotka hän sisällytti teoksiinsa. Näiden mestariteosten vuoksi, jotka me huolellisesti jäljennämme taidegrafiikoissamme, Italian monarkit ottivat hänet pyhien Mauricuksen ja Lazaruksen ritarikuntaan ja Savoijin ritarikuntaan. Bagettin inspiroiva matka päättyi Torinossa 29. huhtikuuta 1831, mutta hänen eloisat taistelukuvauksensa ja rauhalliset maisemat elävät edelleen yksityiskohtaisissa taidegrafiikoissamme. Näin ollen jokainen jäljennöksemme auttaa säilyttämään muiston taiteilijasta, jonka teokset edustavat inspiroivaa arkkitehtuurin, maalaustaiteen ja historian synteesiä.
Aamun hiljaisuuden 14. huhtikuuta 1764 Torinossa keskeytti taiteilijan syntymä, jota tuli ihailla sekä taidemaalarina että arkkitehtina - Giuseppe Pietro Bagetti. TAITEILIJA0:n ohjauksessa Bagetti kehitti maalaustaitojaan, kun taas hänen intohimonsa musiikkiin vahvistui Bernardino Ottanin johdolla Torinon konservatoriossa. Nuorena, vuonna 1782, hän sai arvostetun aseman kuninkaallisen yliopiston arkkitehtina ja alkoi pian ilmaista taiteellisia taipumuksiaan rannikkokohteiden akvarelliveduteilla. Näiden maisemien lempeästä luonteesta huolimatta Bagetti kiinnostui pian dramaattisemmista aiheista. Hän alkoi maalata taistelukohtauksia, jotka olivat seurausta Sardinian kuningaskunnan ja Ranskan tasavallan välisestä tuoreesta sodasta vuonna 1792. Hänen poikkeukselliset saavutuksensa eivät jääneet huomaamatta, ja kuningas Vittorio Amedeo III nimitti Bagettin suunnittelemaan valtakunnan veduteja ja maisemia.
1800-luvun alku oli Bagettille suurten muutosten aikaa. Matka Pariisiin vuonna 1798 toi hänet Napoleonin vallan maailmaan, jonka hyväksi hän jatkoi työtään. Hänen taistelukuvaustensa, kuten Marengon taistelun, yksityiskohtaisuus ja mestarillisuus johtivat siihen, että hänet nimitettiin Napoleonin hallituksen geoinsinööriksi. Hän sai erityistä tunnustusta "Veduta d'Italia dalle Alpi" -teoksestaan, josta hänelle myönnettiin kunniamerkki. Bagettin taiteesta tuli näin paitsi historian todistaja myös olennainen osa historiaa. Nykyään kunnioitamme hänen vaikuttavaa perintöään korkealaatuisilla taidegrafiikkavedoksilla, jotka kuvastavat Bagetin huomattavaa kykyä vangita aikansa taistelujen ja maisemien dramaattisuus ja laajuus.
Napoleonin kukistuttua Bagetti palasi Italiaan ja löysi vanhat tehtävänsä Kuninkaallisen taideakatemian professorina. Taistelukohtauksille aikoinaan omistautunut taiteilija kääntyi nyt kuitenkin fiktiivisten maisemien pariin, sillä hän sai tilauksen Carlo Feliceltä, Genovan herttualta ja myöhemmin Sardinian kuninkaalta. Hänen huomionsa kiinnittyi nyt luonnon kasvitieteellisiin ja geologisiin piirteisiin, jotka hän sisällytti teoksiinsa. Näiden mestariteosten vuoksi, jotka me huolellisesti jäljennämme taidegrafiikoissamme, Italian monarkit ottivat hänet pyhien Mauricuksen ja Lazaruksen ritarikuntaan ja Savoijin ritarikuntaan. Bagettin inspiroiva matka päättyi Torinossa 29. huhtikuuta 1831, mutta hänen eloisat taistelukuvauksensa ja rauhalliset maisemat elävät edelleen yksityiskohtaisissa taidegrafiikoissamme. Näin ollen jokainen jäljennöksemme auttaa säilyttämään muiston taiteilijasta, jonka teokset edustavat inspiroivaa arkkitehtuurin, maalaustaiteen ja historian synteesiä.
Sivu 1 / 1