| Syntynyt | ca. 1450 (Herzogenbusch) |
| Kuollut | 1516 (Herzogenbusch) |
| Kansalaisuus | Netherlands |
| Aikakaudet | Renessanssi, Flämische Primitive, Nordische Renaissance |
| Laji | religiöses Gemälde, Genremalerei, Historienmalerei, Porträt, Allegorie |
| Ammatti | Maler, Zeichner, Architekturzeichner, bildender Künstler |
| Perhe | Isä: Anthonis van Aken Puoliso: Aleyt Goyaerts van den Meerveen Sisarus: Goessen van Aken |
| Oppilas | Gielis Panhedel |
| Tunnetut teokset | Der Garten der Lüste (1490), Das Narrenschiff (1500), Die Versuchungen des heiligen Antonius (1501), Die sieben Todsünden und vier letzten Dinge (1500), Heuwagen-Triptychon (1510) |
| Museot | Barnes Foundation, Metropolitan Museum of Art, Staedel Museum, Princeton University Art Museum, Staatliche Museen zu Berlin |
Hieronymus Bosch (1450-1516) oli hollantilainen taiteilija, joka oli kotoisin maalariperheestä, jossa maalaustaitoa harjoitettiin neljän sukupolven ajan. Kuten varsinainen nimi van Aken osoittaa, perhe oli alun perin kotoisin Aachenista. Hieronymuksen isoisä oli jo muuttanut Hertogenboschiin, hän itse ei koskaan lähtenyt kaupungista, ja hänen yhteytensä kaupunkiin ilmeni nimessä "Bosch", jonka hän laittoi itsevarmasti allekirjoituksekseen maalauksiinsa. Kahden veljensä tavoin Jerome sai koulutuksen isänsä maalausverstaassa.
Ajallisesti hänen 45 maalaustaan voidaan lukea keskiajan ja renessanssin väliseen siirtymäkauteen. Tyylillisesti ne ovat sitoutuneet hollantilaisen taiteen perinteeseen, jossa on saavutettu värillinen perspektiivi. Jälkipolvet tuntevat hänet fantasiamaalarina, sillä hänen maalauksiaan kansoittavat arvoitukselliset villit hirviöt ja myyttiset olennot. Näiden puoliksi ihmisten ja puoliksi eläinten inspiraation oletetaan löytyvän muun muassa vanhoista sananlaskuista kaikkine rivouksineen. Bestiakirjat, kirjavalaistus ja kuviokirjat saattoivat palvella maalaria kuvalähteinä. Allegorinen kuvaustyyli yhdistetään toisinaan Boschin ja joidenkin hänen suojelijoidensa jäsenenä olleen Neitsyt Marian veljeskunnan oletettuihin harhaoppisiin piirteisiin. Triptyykki "Ilojen puutarha" (1500) ja triptyykki "Heinäkärryt" (1490) ovat maailmankuuluja.
Sivu 1 / 6
| Syntynyt | ca. 1450 (Herzogenbusch) |
| Kuollut | 1516 (Herzogenbusch) |
| Kansalaisuus | Netherlands |
| Aikakaudet | Renessanssi, Flämische Primitive, Nordische Renaissance |
| Laji | religiöses Gemälde, Genremalerei, Historienmalerei, Porträt, Allegorie |
| Ammatti | Maler, Zeichner, Architekturzeichner, bildender Künstler |
| Perhe | Isä: Anthonis van Aken Puoliso: Aleyt Goyaerts van den Meerveen Sisarus: Goessen van Aken |
| Oppilas | Gielis Panhedel |
| Tunnetut teokset | Der Garten der Lüste (1490), Das Narrenschiff (1500), Die Versuchungen des heiligen Antonius (1501), Die sieben Todsünden und vier letzten Dinge (1500), Heuwagen-Triptychon (1510) |
| Museot | Barnes Foundation, Metropolitan Museum of Art, Staedel Museum, Princeton University Art Museum, Staatliche Museen zu Berlin |
Hieronymus Bosch (1450-1516) oli hollantilainen taiteilija, joka oli kotoisin maalariperheestä, jossa maalaustaitoa harjoitettiin neljän sukupolven ajan. Kuten varsinainen nimi van Aken osoittaa, perhe oli alun perin kotoisin Aachenista. Hieronymuksen isoisä oli jo muuttanut Hertogenboschiin, hän itse ei koskaan lähtenyt kaupungista, ja hänen yhteytensä kaupunkiin ilmeni nimessä "Bosch", jonka hän laittoi itsevarmasti allekirjoituksekseen maalauksiinsa. Kahden veljensä tavoin Jerome sai koulutuksen isänsä maalausverstaassa.
Ajallisesti hänen 45 maalaustaan voidaan lukea keskiajan ja renessanssin väliseen siirtymäkauteen. Tyylillisesti ne ovat sitoutuneet hollantilaisen taiteen perinteeseen, jossa on saavutettu värillinen perspektiivi. Jälkipolvet tuntevat hänet fantasiamaalarina, sillä hänen maalauksiaan kansoittavat arvoitukselliset villit hirviöt ja myyttiset olennot. Näiden puoliksi ihmisten ja puoliksi eläinten inspiraation oletetaan löytyvän muun muassa vanhoista sananlaskuista kaikkine rivouksineen. Bestiakirjat, kirjavalaistus ja kuviokirjat saattoivat palvella maalaria kuvalähteinä. Allegorinen kuvaustyyli yhdistetään toisinaan Boschin ja joidenkin hänen suojelijoidensa jäsenenä olleen Neitsyt Marian veljeskunnan oletettuihin harhaoppisiin piirteisiin. Triptyykki "Ilojen puutarha" (1500) ja triptyykki "Heinäkärryt" (1490) ovat maailmankuuluja.