Kahdeksantoista vuosisadan lopulla ottomaanien valtakunta, muslimien "kaikkien uskovien hallitsijan" kotivaltio, jonka sydänmaa oli nykyinen Turkki, ei ollut enää menneiden vuosisatojen kristinuskon vastainen haamu - Wienin tappion jälkeen vuonna 1683 jättiläisvaltakunta oli alkanut murentua sotilaallisesti, moraalisesti ja poliittisesti. Se oli kuitenkin edelleen outo, eksoottinen maailma, joka oli useimmilta eurooppalaisilta suljettu ja josta liikkui enemmän huhuja ja legendoja kuin tosiasioita. Vain muutamat aikalaiset saivat raportoida "Turkista" sanoin ja kuvin; heidän joukossaan oli taidemaalari, piirtäjä ja kuvittaja Luigi Mayer.
Luigi Mayer oli suorastaan ennalta määrätty katsomaan kulttuurisen horisontin ulkopuolelle: kuten hänen nimensä kertoo, hän oli italialaisen äidin ja saksalaisen isän poika. Hän syntyi Roomassa vuonna 1755, sai koulutusta tunnetulta kaivertajalta Piranesilta ja teki piirroksia Sisilian saaren muinaisesineistä. Hänen suojelijansa oli Napolin kuningas Ferdinand (johon Sisilia kuului vuoteen 1869 asti).
Vuonna 1776 Mayer aloitti toisen uransa: Istanbulissa hän löysi yhteys Britannian suurlähettiläs "High Gate" tuolloin, Sir Robert Ainslie, joka rahoitti hänet siitä lähtien koulutus- ja työmatkat ristiin rastiin läpi koko Osmanien valtakunnan - yhdistettynä toimeksianto toimittaa suurlähettiläs vaikutelmia. Ainslie ei ollut vain uradiplomaatti, vaan hän oli erittäin kiinnostunut Osmanien valtakunnasta. Niinpä Luigi Mayer matkusti lähes kuudentoista vuoden ajan, vuoteen 1792 asti, niinkin erilaisissa maisemissa kuin Egyptissä, Bulgariassa, Palestiinassa, Rodoksella, Romaniassa, Syyriassa tai Kyproksella - sillä kaikki nämä maat olivat tuolloin vielä Konstantinopolin sulttaanin alaisia. Bulgaria ja Romania olivat muuten Ainslien kotimatkan varrella Englannissa.
Mayerin itämaiset maalaukset ja piirrokset tulivat hyvin suosituiksi Britanniassa vuodesta 1800 lähtien - ehkä siksi, että "turkkilaiset" olivat väliaikaisesti osa Englannin liittolaisia Napoleonia vastaan - ja ne "litografoitiin" ja julkaistiin kuvateoksina, joihin oli liitetty huomautuksia kolmella eri kielellä: Englanti, saksa ja italia. Juuri nämä selitykset tekivät Mayerin kokoelmasta bestsellerin, sillä ilman selityksiä jotkin kuvitukset olisivat jääneet katsojalle vieraiksi. Mayer ei ollut maalannut ainoastaan temppeleitä, palatseja tai moskeijoita. Hän oli käsitellyt myös tavallisten ihmisten arkielämää, heidän pukujaan ja sosiaalisia tapojaan, kuten ammatteja ja käsitöitä.
Mayer kuoli vuonna 1803 48-vuotiaana; rankka matkustuselämä saattoi vaatia veronsa. Vuotta aiemmin Sir Robert Ainslie oli päättänyt poliittisen uransa Somersetin kreivikunnan parlamentin jäsenenä. Mayerin maalauksia on eri maiden museoissa, ja hänen piirustuskokoelmansa on nykyään British Museumissa.
Kahdeksantoista vuosisadan lopulla ottomaanien valtakunta, muslimien "kaikkien uskovien hallitsijan" kotivaltio, jonka sydänmaa oli nykyinen Turkki, ei ollut enää menneiden vuosisatojen kristinuskon vastainen haamu - Wienin tappion jälkeen vuonna 1683 jättiläisvaltakunta oli alkanut murentua sotilaallisesti, moraalisesti ja poliittisesti. Se oli kuitenkin edelleen outo, eksoottinen maailma, joka oli useimmilta eurooppalaisilta suljettu ja josta liikkui enemmän huhuja ja legendoja kuin tosiasioita. Vain muutamat aikalaiset saivat raportoida "Turkista" sanoin ja kuvin; heidän joukossaan oli taidemaalari, piirtäjä ja kuvittaja Luigi Mayer.
Luigi Mayer oli suorastaan ennalta määrätty katsomaan kulttuurisen horisontin ulkopuolelle: kuten hänen nimensä kertoo, hän oli italialaisen äidin ja saksalaisen isän poika. Hän syntyi Roomassa vuonna 1755, sai koulutusta tunnetulta kaivertajalta Piranesilta ja teki piirroksia Sisilian saaren muinaisesineistä. Hänen suojelijansa oli Napolin kuningas Ferdinand (johon Sisilia kuului vuoteen 1869 asti).
Vuonna 1776 Mayer aloitti toisen uransa: Istanbulissa hän löysi yhteys Britannian suurlähettiläs "High Gate" tuolloin, Sir Robert Ainslie, joka rahoitti hänet siitä lähtien koulutus- ja työmatkat ristiin rastiin läpi koko Osmanien valtakunnan - yhdistettynä toimeksianto toimittaa suurlähettiläs vaikutelmia. Ainslie ei ollut vain uradiplomaatti, vaan hän oli erittäin kiinnostunut Osmanien valtakunnasta. Niinpä Luigi Mayer matkusti lähes kuudentoista vuoden ajan, vuoteen 1792 asti, niinkin erilaisissa maisemissa kuin Egyptissä, Bulgariassa, Palestiinassa, Rodoksella, Romaniassa, Syyriassa tai Kyproksella - sillä kaikki nämä maat olivat tuolloin vielä Konstantinopolin sulttaanin alaisia. Bulgaria ja Romania olivat muuten Ainslien kotimatkan varrella Englannissa.
Mayerin itämaiset maalaukset ja piirrokset tulivat hyvin suosituiksi Britanniassa vuodesta 1800 lähtien - ehkä siksi, että "turkkilaiset" olivat väliaikaisesti osa Englannin liittolaisia Napoleonia vastaan - ja ne "litografoitiin" ja julkaistiin kuvateoksina, joihin oli liitetty huomautuksia kolmella eri kielellä: Englanti, saksa ja italia. Juuri nämä selitykset tekivät Mayerin kokoelmasta bestsellerin, sillä ilman selityksiä jotkin kuvitukset olisivat jääneet katsojalle vieraiksi. Mayer ei ollut maalannut ainoastaan temppeleitä, palatseja tai moskeijoita. Hän oli käsitellyt myös tavallisten ihmisten arkielämää, heidän pukujaan ja sosiaalisia tapojaan, kuten ammatteja ja käsitöitä.
Mayer kuoli vuonna 1803 48-vuotiaana; rankka matkustuselämä saattoi vaatia veronsa. Vuotta aiemmin Sir Robert Ainslie oli päättänyt poliittisen uransa Somersetin kreivikunnan parlamentin jäsenenä. Mayerin maalauksia on eri maiden museoissa, ja hänen piirustuskokoelmansa on nykyään British Museumissa.
Sivu 1 / 2