| Syntynyt | 6. maaliskuuta 1881 (Santander) |
| Kuollut | 5. huhtikuuta 1932 (Paris) 51 vuoden iässä |
| Kansalaisuus | Espanja |
| Aikakaudet | Kubismi |
| Ammatti | taidemaalari |
| Perhe | Sisarus: Aurelia Gutiérrez-Cueto Blanchard |
| Opetti | Emilio Sala Francés, Fernando Álvarez de Sotomayor, Hermenegildo Anglada Camarasa, Marie Vassilieff, Kees van Dongen |
| Tunnetut teokset | La boulonnaise (1922), Nature morte cubiste (Cubist Still Life) (1917), Composición cubista (Cubist Composition) (1916), Frau mit Gitarre (1917), La comulgante (Girl at Her First Communion) (1914) |
Santanderissa vuonna 1881 asunut ja Pariisissa vuonna 1932 kuollut taidemaalari Maria Blanchard inspiroi omalla kubistisella kuvakielellään, joka vaikuttaa vielä nykyäänkin hyvin modernilta. Hänen elämänsä oli kuin vuoristorataa: toisaalta Maria Blanchard syntyi vammaisena. Hän oli hyvin pieni, hänellä oli kyttyräselkä eikä hän pystynyt kävelemään kunnolla. Blanchardilla oli samaan aikaan suuri taiteellinen lahjakkuus, ja hän opiskeli Madridin taideakatemiassa vuodesta 1903 alkaen. Sitä seurasi apuraha Pariisissa, muun muassa fauvistimaalari Kees van Dongenin luona. Pariisissa Maria Blanchard innostui tuolloin nousevasta kubismista. Blanchard tutki Juan Gris:n synteettistä kubismia, joka käytti kollaaseissa yhtä paljon materiaaleja, paperia ja maalia.
Öljyvärimaalaus "Composition with People" vuodelta 1916 on osoitus tavanomaisen kuvallisen rakenteen hajoamisesta: kulmikkaiden ja pyöreiden muotojen, värien ja ornamenttien vastakkainasetteluna Blanchard kiinnittää maalauksensa, jossa edes kubistinen hahmo ei ole merkittävässä tai yksilöllisessä asemassa. "Cubist Composition Composition Cubist" vie tätä menetelmää vielä pidemmälle: hyvin silmiinpistävästi erilaiset, vahvasti rajatut väri- ja ornamenttialueet asetetaan tässä tasavertaisina vastakkain.
Ansaitakseen elantonsa Maria Blanchard opetti piirustusta oppilaille vuosina 1914-1916. Osallistuttuaan "Salon des Indépendants" -näyttelyyn vuonna 1921 Blanchard saavutti myös väliaikaista taloudellista menestystä. Hänen rahatilanteensa oli kuitenkin kireä, ja Maria Blanchard oli edelleen riippuvainen mesenaatista. Tämä johtui epävarmasta taloudellisesta tilanteesta ja hänen heikentyneestä terveydestään. Taiteilijan rohkeat työt ovat kuitenkin kiehtovia, olipa kyseessä sitten "Äiti ja lapsi" vuodelta 1922 tai "Nainen kitaran kanssa".
Sivu 1 / 1
| Syntynyt | 6. maaliskuuta 1881 (Santander) |
| Kuollut | 5. huhtikuuta 1932 (Paris) 51 vuoden iässä |
| Kansalaisuus | Espanja |
| Aikakaudet | Kubismi |
| Ammatti | taidemaalari |
| Perhe | Sisarus: Aurelia Gutiérrez-Cueto Blanchard |
| Opetti | Emilio Sala Francés, Fernando Álvarez de Sotomayor, Hermenegildo Anglada Camarasa, Marie Vassilieff, Kees van Dongen |
| Tunnetut teokset | La boulonnaise (1922), Nature morte cubiste (Cubist Still Life) (1917), Composición cubista (Cubist Composition) (1916), Frau mit Gitarre (1917), La comulgante (Girl at Her First Communion) (1914) |
Santanderissa vuonna 1881 asunut ja Pariisissa vuonna 1932 kuollut taidemaalari Maria Blanchard inspiroi omalla kubistisella kuvakielellään, joka vaikuttaa vielä nykyäänkin hyvin modernilta. Hänen elämänsä oli kuin vuoristorataa: toisaalta Maria Blanchard syntyi vammaisena. Hän oli hyvin pieni, hänellä oli kyttyräselkä eikä hän pystynyt kävelemään kunnolla. Blanchardilla oli samaan aikaan suuri taiteellinen lahjakkuus, ja hän opiskeli Madridin taideakatemiassa vuodesta 1903 alkaen. Sitä seurasi apuraha Pariisissa, muun muassa fauvistimaalari Kees van Dongenin luona. Pariisissa Maria Blanchard innostui tuolloin nousevasta kubismista. Blanchard tutki Juan Gris:n synteettistä kubismia, joka käytti kollaaseissa yhtä paljon materiaaleja, paperia ja maalia.
Öljyvärimaalaus "Composition with People" vuodelta 1916 on osoitus tavanomaisen kuvallisen rakenteen hajoamisesta: kulmikkaiden ja pyöreiden muotojen, värien ja ornamenttien vastakkainasetteluna Blanchard kiinnittää maalauksensa, jossa edes kubistinen hahmo ei ole merkittävässä tai yksilöllisessä asemassa. "Cubist Composition Composition Cubist" vie tätä menetelmää vielä pidemmälle: hyvin silmiinpistävästi erilaiset, vahvasti rajatut väri- ja ornamenttialueet asetetaan tässä tasavertaisina vastakkain.
Ansaitakseen elantonsa Maria Blanchard opetti piirustusta oppilaille vuosina 1914-1916. Osallistuttuaan "Salon des Indépendants" -näyttelyyn vuonna 1921 Blanchard saavutti myös väliaikaista taloudellista menestystä. Hänen rahatilanteensa oli kuitenkin kireä, ja Maria Blanchard oli edelleen riippuvainen mesenaatista. Tämä johtui epävarmasta taloudellisesta tilanteesta ja hänen heikentyneestä terveydestään. Taiteilijan rohkeat työt ovat kuitenkin kiehtovia, olipa kyseessä sitten "Äiti ja lapsi" vuodelta 1922 tai "Nainen kitaran kanssa".