Richard Gerstl, syntynyt 14. syyskuuta 1883 Wienissä, Itävalta-Unkarissa, ja kuollut 4. marraskuuta 1908, oli merkittävä itävaltalainen taidemaalari, joka oli erikoistunut muotokuviin ja maisemiin. Varakkaan juutalaisen pörssimeklariperheen poika Gerstl sai ensimmäisen muodollisen taidekoulutuksensa Wienin taideakatemiassa, jossa häntä opettivat muun muassa TAITEILIJA0 ja TAITEILIJA1. Huolimatta joistakin kurinpidollisista ongelmista ja siitä, että hän usein loukkasi radikaalien näkemystensä ja itsekkään asenteensa vuoksi, Gerstlin taiteellinen lahjakkuus oli kiistaton.
Taideharrastuksensa lisäksi Gerstl oli laajasti kiinnostunut myös muista tieteenaloista, kuten filosofiasta, neurologiasta, vieraista kielistä, kirjallisuudesta, psykologiasta ja musiikista. Tämä laaja kiinnostuksen kohteiden kirjo johti moninaisiin suhteisiin eri aikakauden persoonallisuuksien kanssa, kuten säveltäjien Gustav Mahlerin ja Arnold Schönbergin kanssa. Tavattuaan Schönbergin vuonna 1906 ja esiteltyään tämän perhettä Gerstl aloitti suhteen Schönbergin vaimon Mathilden kanssa, mikä johti hänen ystävyytensä Schönbergiin tuhoutumiseen ja lopulta hänen traagiseen itsemurhaansa vuonna 1908. Taiteilijana Gerstl oli itävaltalaisen ekspressionismin edelläkävijä. Huolimatta siitä, että hän avoimesti hylkäsi nykytaiteen ja erityisesti jugendtaiteen ja Gustav Klimt -taiteen, hänen taiteellinen panoksensa niin kutsuttuun Schönbergin piiriin ja wieniläiseen avantgardeen oli kiistaton.
Gerstlin tuotanto löydettiin vasta 1930-luvun alussa, ja hänen merkityksensä tunnustettiin ja arvostettiin vasta vuoden 1945 jälkeen. Vaikka häntä pidetään nykyään yhtenä merkittävimmistä itävaltalaisista ekspressionisteista, hän on edelleen melko tuntematon tämän taidesuuntauksen edustaja. Hänen teoksiaan, joihin kuuluu 60 tunnettua maalausta ja kahdeksan piirustusta, on esillä pääasiassa Leopold-museossa ja Österreichische Galerie Belvedere -galleriassa Wienissä. Richard Gerstlin traaginen tarina ja taiteellinen vaikutus on kiehtova luku itävaltalaisen taiteen historiassa. Lyhyestä elämästään ja vähäisestä tuotannostaan huolimatta Gerstl jätti jälkeensä pysyvän perinnön, joka varmistaa hänen paikkansa taidehistoriassa.
Richard Gerstl, syntynyt 14. syyskuuta 1883 Wienissä, Itävalta-Unkarissa, ja kuollut 4. marraskuuta 1908, oli merkittävä itävaltalainen taidemaalari, joka oli erikoistunut muotokuviin ja maisemiin. Varakkaan juutalaisen pörssimeklariperheen poika Gerstl sai ensimmäisen muodollisen taidekoulutuksensa Wienin taideakatemiassa, jossa häntä opettivat muun muassa TAITEILIJA0 ja TAITEILIJA1. Huolimatta joistakin kurinpidollisista ongelmista ja siitä, että hän usein loukkasi radikaalien näkemystensä ja itsekkään asenteensa vuoksi, Gerstlin taiteellinen lahjakkuus oli kiistaton.
Taideharrastuksensa lisäksi Gerstl oli laajasti kiinnostunut myös muista tieteenaloista, kuten filosofiasta, neurologiasta, vieraista kielistä, kirjallisuudesta, psykologiasta ja musiikista. Tämä laaja kiinnostuksen kohteiden kirjo johti moninaisiin suhteisiin eri aikakauden persoonallisuuksien kanssa, kuten säveltäjien Gustav Mahlerin ja Arnold Schönbergin kanssa. Tavattuaan Schönbergin vuonna 1906 ja esiteltyään tämän perhettä Gerstl aloitti suhteen Schönbergin vaimon Mathilden kanssa, mikä johti hänen ystävyytensä Schönbergiin tuhoutumiseen ja lopulta hänen traagiseen itsemurhaansa vuonna 1908. Taiteilijana Gerstl oli itävaltalaisen ekspressionismin edelläkävijä. Huolimatta siitä, että hän avoimesti hylkäsi nykytaiteen ja erityisesti jugendtaiteen ja Gustav Klimt -taiteen, hänen taiteellinen panoksensa niin kutsuttuun Schönbergin piiriin ja wieniläiseen avantgardeen oli kiistaton.
Gerstlin tuotanto löydettiin vasta 1930-luvun alussa, ja hänen merkityksensä tunnustettiin ja arvostettiin vasta vuoden 1945 jälkeen. Vaikka häntä pidetään nykyään yhtenä merkittävimmistä itävaltalaisista ekspressionisteista, hän on edelleen melko tuntematon tämän taidesuuntauksen edustaja. Hänen teoksiaan, joihin kuuluu 60 tunnettua maalausta ja kahdeksan piirustusta, on esillä pääasiassa Leopold-museossa ja Österreichische Galerie Belvedere -galleriassa Wienissä. Richard Gerstlin traaginen tarina ja taiteellinen vaikutus on kiehtova luku itävaltalaisen taiteen historiassa. Lyhyestä elämästään ja vähäisestä tuotannostaan huolimatta Gerstl jätti jälkeensä pysyvän perinnön, joka varmistaa hänen paikkansa taidehistoriassa.
Sivu 1 / 1