John Collier, preraafaliittien edustaja, loi vuonna 1887 maalauksen Lilithistä, jossa hän esittää Lilithin viettelevänä ja aistillisena naisena, jolla on kädessään käärme.

Lilithillä on ollut monia kasvoja historian aikana. Alun perin häntä palvottiin sumerilaisena jumalattarena, joka asui Maailmanpuun käärmeen ja Anzu-lintuheimon kanssa. Jumalatar Inanan käskystä puu halkaistiin ja Lilith pakeni tuntemattomalle alueelle.

Aramealaisissa legendoissa ja loitsuissa Lilith-nimi esiintyy nimityksenä demoneille, jotka vainoavat ihmisiä öisin ja joita syytettiin äkillisistä lapsikuolemista. Martin Lutherin raamatunkäännöksessä Lilithin nimeä etsitään turhaan, mutta muissa raamatunkäännöksissä Lilithin kodiksi kuvataan aavikkoa.

Nykyaikainen emansipaatio on valinnut Lilithin naisten itsenäisyyden symboliksi. Hän on vastakohta Eevalle, joka alistuu patriarkaaliseen hallintaan. Tämän juuret ovat juutalaisessa emansipatorisessa teologiassa. Lilith on oppinut vahva nainen, joka toisin kuin Eeva vastustaa paholaisen kiusauksia ja pakenee miehen, Aatamin, valtaa. Toisen perimätiedon mukaan Aatamin ensimmäisenä vaimona hän huijasi Jumalaa pettämään hänen pyhän nimensä. Hän pyysi Jumalalta siivet ja lensi pois.

Collierin maalaus keskittyy Lilithin demoniseen puoleen aistillisena ja viettelevänä naisena ja seksuaalisuuden symbolina. Lilithiä lukuun ottamatta kaikki muu pysyy varjossa. Käärmeen kautta, jonka kanssa hän elää sopusoinnussa, Lilith on Eevan vastakohta ja pimeän puolen liittolainen. Tämä on hänen kohtalonsa myös nykyaikaisessa mediamaailmassa, jossa hän on useimmiten pahan roolissa.

---

Lilith · John Collier
Atkinson Art Gallery, Southport, Lancashire, UK / Bridgeman Images