Felix Edouard Vallotton

Sveitsiläinen taiteilija Félix Vallotton aloitti 17-vuotiaana opiskelun yksityisessä taideakatemiassa Pariisissa. Jo vuonna 1885 hän oli edustettuna kolmella teoksella Pariisin vakiintuneessa Salonissa. Aluksi hän työskenteli grafiikan ja puupiirrosten parissa. Hänen taiteilijaelämäänsä leimasivat taloudelliset vaikeudet, kunnes hän meni naimisiin varakkaan Gabrielle Rodrigues-Henriquesin lesken, pariisilaisen taidekauppias Bernheimin tyttären kanssa. Seuraavina vuosina hän matkusti ja opiskeli kuuluisien taiteilijoiden töitä Hollannissa, Italiassa ja Belgiassa.

Kaksi vuotta ennen ensimmäistä yksityisnäyttelyään Zürichin Kunsthausissa vuonna 1909 Vallotton maalasi muotokuvan "Le chapeau violet". Voimakkaan violetin sävyinen höyhenpeitteinen hattu hallitsee näkyvästi epämukavalta vaikuttavan naisen ylöspäin nostettuja vaaleita hiuksia. Hänen katseensa menee tyhjyyteen, kääntyy sisäänpäin, lähes torjuvan viileästi. Molemmilla käsillään hän pitää kevyttä paitaa tiukasti vasemman rintansa päällä. Tässä teoksessa taidemaalari esittää selvästi vaikutelmansa naissukupuolesta, jota hän pitää "vaikeana". Niinpä myös malli näyttää välttelevän taiteilijan toiveita, se vaikuttaa korostetun saavuttamattomalta.

Ehkä tästä syystä Vallotton keskittyi materiaalin esittämiseen. Upeasti koristeltu hattu rohkeine väreineen saattaa kompensoida katsojalle istujan alijäähtynyttä läsnäoloa. Myöhäiset maalaukset paljastavat tyylillisen muutoksen, joka johtui luultavasti sairaudesta ja hänen elämänsä lähestyvästä lopusta. Ne ovat kuvia, jotka muistuttavat de Chiricon myöhempiä surrealistisia teoksia ja jotka jo enteilevät maagista realismia.